Siis mä tapasin harrastuksen kautta yhen tyypin ( sanotaan vaikka B:ksi). Siis mä ja B ystävyttiin nopeesti (tavattiin nyt syksyllä). Me oltiin toisillemme jo tuttuja, muttei läheisiä. No me sit lähennyttiin ja tultiin lähesemmiksi ajan myötä. Just ennen kuin ystävystyin sen kaa, mulla oli riitanen välien poikki meno yhen mun läheisempien kaverin kaa( se oli puhunut musta paskaa ja sanonut muille vihaavansa mua). Ja sanotaan vaikka että ei ollu eka kerta kun kyseisen henkilön kanssa tappelin, mutta aina annoin sille sen törttöilyt anteeksi. Oli vähä sen jälkee vaikee luottaa kehenkään varsinkin kun se vei melkein kaikki mun kaverit sillä paskapuheella. No päätin luottaa B:hen joten no ystävystyttiin ihan normaalisti. Mä luulin et se oli ihastunu muhun ja kun mä kysyin se vastas lol yesss. Ja mä vielä monta kertaa varmistin että ootko nyt varma. Ja se oli aina sillei joo joo oon oon. Mut lopulta se oli sillei LÄPPÄ OLI. Se oli laittanu meiän keskustelusta ss sen parhaalle kaverille. Ne nauro sille yhessä. Olo oli ihan petetty, just kun päätin luottaa johonkin. Sanoin sille et ei ollu mukava temppu , mutta että me kaikki töppäillään ja ei haittaa. Vaikka oikeesti itkin peiton alla ei sen takia, koska se ei ollu ihastunu muhun vaan siks että taas mun luottamus petettiin taas. Sanoin että oon ok mut en oo. Olin laittamassa sille jo viestiä miltä musta oikeesti tuntu mut poistin ne. Tuntuu että se olisi ollut turhaa. Esitin että oon ok mut en oo. Mut samaan aikaan mulla ei todellakaan oo liikaa ystäviä, joten pitäisikö antaa olla vai sanoa miltä musta tuntu?
Moi!
Nämä on sellaisia asioita joissa pitäisi tuntea sekä sinut että kaverisi. Se että onko luottamusta riittävästi teidän kaverisuhteeseen on tosi yksilöllinen juttu jonka paras asiantuntija olet sinä. Yksinäisyys ei ole mukavaa mutta vähän ehkä kallistun sille kannalle että kaverisuhde ei anna sinulle hirveästi jos sen pääasiallinen syy on se ettei ole muitakaan.
Toisaalta ihmissuhteissa on aina kitkaa ja jonkun verran niitä joutuu sietämään. Missä menee järkevä raja? Sitä on vaikea sanoa.
Jos nyt huono kohtelu jatkuu niin voit alkaa hiukan vähentämään yhteistä aikaa. Yksinäisyyden sijaan sen ajan voisi ehkä käyttää menemällä johonkin tai harrastamalla jotain. Sitä kautta ehkä tutustuu uusiin ihmisiin ja saa siitä näkökulmaa siihen millaisia ihmisiä haluaa elämäänsä?
Kyllä kannattaa! Ihan kauheeta että sulle kävi noin! Voisitko myös kertoa miksi se tuntui niin pahalta (en tiedä kuuluiko tämä jo aikeisiisi)?
