hei vaan kaikille. Okei aloitin jokin aika sitten keskustelemaan erään mies puokisen kanssa jonka löysin netistä eräältä kivalta deitti sivulta ja aluks kaikki sujui ihan mukavasti ja juttelu tuntui ihanalta mutta sitten tämä henkilö alkoi kertomaan mitä tapahtuisi meidän ekoilla treffeillä kun me joskus sitten tavattaisiin ja kertoi ihan avoimesti olevansa joku seksiadakti tai seksiadekti tai jokin sinne päin oleva sana. Mää olin koko ajan jutussa mukana ja ajattelin että ei se oo edes paha mutta sit vähän myömemmin joitain päiviä myöhemmin aloin miettiä ihan tosissaan et mihin olin ryhtymässä ja menetin monia öitä ja päiviä ja en jaksanu edes käydä koulussa tunneilla ja kärsin asian takia kaiheista migreeneistä, pahoinvoinneista ja kun pari kertaa tämä jätkä lähetti kuvan omasta peniksestään mua alkoi jotenkin oksettaa ja ahistaa koko ajatusta koko hommasta. Tää tyyppi oli muuten aivan ihana jos ei lasketa näitä muutamia yksityiskohtia, ja mää kerroin tälle henkilölle että tää homma ei tuu onnistumaan meidän välillä, että e halutaan eri asioita elämältämme ja sovittiin et pysyttäisiin pelkkinä ystävinä ja alkuun kaikki sujuikin ihan mainiosti kunnes tämä henkilö kertoi ettei pysty olemaan vain ystäviä ja alettiin taas juttelee asioista enemmän ja juttule eteni ja eteni ja mää olin valmis yrittää uudelleen, mutta sit ku kerroin miten porukat (vanhemmat+sisarukset) olivat reagoineet kun hoksasivat et olin tavannut jonkun tyypin netissä ja äitini oli sanonut ettei koskaan päästäis mua tapaamaan sitä tyyppiä, mutta olen jo 18 vuotta eli täysikänen ja saan päättää omista asioista.ja kun kerroin nyt viikonloppuna tälle tyypille että ärsyttää ku porukat pitää mua ihan kakarana ja kerroin et mitä porukat olivat mieltä ja etteivät päästäis mua häneen luonaan koskaan käymään. No sit tää henkilä alkoi miettimään et onko meidän jutussa mitään järkeä sitten et jos asiat ovat noin huonosti, mää sanoin sille et ei se kuulu mun vanhemille mitä teen elämälläni ja et olisin halunnut jatkaa tutustumista toisiimme ja kysyin mitä mieltä hän oli… ja hän ei kuitenkaa enää halunnut jatkaa ja pahoitteli sitä, hän olisi halunnut tutustua minuunkin paremmin. Tiesin et näin olis parempi mutta silti tekee ihan hirveen kipeää ku olin ihastunut tähän henkilöön aika pahasti ja silloin kun hän sanoi sen ettei halua jatkaa juttelua niin aivan kuin joku olisi repinyt sydämen pois mun rinnasta ja heittäny roskikseen… ja nyt olen niin pohjalla enkä tiedä mitä tehdä joten pyydän antakaa vastauksia ja kertokaaa omia mielipiteitänne….
Ihan kokemuksesta voin kertoa et huonossa suhteessa on aina kurjempi olla kuin sinkkuna
Heippa! Ihastumiseen ja rakastumiseen kuuluvat voimakkaat tunteet, toisinaan valtavaa iloa ja nautintoa, mutta toisinaan myös ahdistusta ja surua. Erosimme poikaystäväni kanssa vajaa vuosi sitten vain ja ainoastaan minun tahdosta. Olin tosi surullinen ja alakuloinen pitkään, mikä oli tosi hölmöä, koska itsehän eroa olin halunnut. Kumppanin/ihastuksen kauniisiin sanoihin voi myös jäädä ”koukkuun”. Hetkeen ei ehkä ole ketään, ketä kertoisi olevasi kaunis. Aikaisemmin tuntemasi ällötykset peniksen kuvista ym. saavat vähän kavahtamaan. Ainakin itsellenini tuli inhottava olo. En haluaisi välttämättä kuulla jos olisit käynyt tämän miehen luona, sillä miehet joilla seksi pyörii liikaa päässä, voivat olla vähän arvaamattomia. Vaikka nyt tuntuu pahalta, tunteet hälvenevät ajan myötä, usko pois. Juttele asiassa jollekin luotettavalle ystävällesi. Muista, että nettideittailu on kivaa, mutta mikään ei suodata todellisuutta ja virtuaalimaailmaa toisistaan.
Tiedän, että tämä vain satuttaa sinua, mutta yritä unohtaa hänet ja kulkea eteenpäin. Ehkä löydät jonkun toisen, uusia ystäviä tai kivan harrastuksen? Esim. valokuvaus voi olla tosi kivaa !