Moi mä oon 5-luokkalainen tyttö. Musta tuntuu että mä oon mun luokan kiusatuin. Luokan kiusaajat puhuu seläntakaa, kiusaa, pilkaa, ja kaikenlaista mitä muut kiusaajat tekee. Mä en tunne itseäni olevansa osa luokkaa. Musta on tullu introvertti sen takia koske ne kaikki vaan kiusaa. Nyt mä en ees uskalla puhuu aikuiselle tästä. Tää on jo jatkunut niin kauan. 😞 Nyt vain pitää odottaa kun se loppuu. Ne ei ikinä vaihdu. Mä en enään vaan jaksa noita ihmisiä ne on MELKEIN JOKA ikinen päivä se tapahtuu ja mä en voi sille mitään. 😭
Hei Kiusattu tyttö,
Kiitos viestistäsi. Asia, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle vertaistuen lisäksi aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan myös ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoiset päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.
Jos haluat, voit myös olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito
Yrittä sanoa jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Tää ei ehkä tunnu fiksulta ratkaisulta, mutta kannattaa yrittää. Ja tiedän itsekkin kokemuksesta että aina kannattaa kertoa. Kun olin kerran metsässä ja jotkut pojat heittivät käpyjä ja keppejä päälleni kun ekan kerran sanoin ei auttanut päinvastoin. Mutta kun tarpeeksi monta kerttaa sanoin se loppui. En tietenkään väitä että toimisi mutta ei koskaan tiedä joskus saattaa olla jokin muukinratkaisu kuin kiussajien kuulustelu.sitä paitsi kaikki ovat erilaisia. Jopa idnttisillä kaksosilla ei ole kaikki samaa.Toivottavasti auttoi.
Moi Kiusattu tyttö,
Musta tuntuu että samaistun tuohon mitä kerrot niin hyvin, koska muakin kiusattiin kans ku olin just vitosella. Mä en kertonut siitä sillon kenellekään, koska en uskaltanut. Musta tuntui myös että en kuulunut luokkaan. Kiusaaminen kuitenkin loppui, kun menin eri kouluun yläasteelle, kuin muut luokkalaiseni.
Näin jälkikäteen oon ajatellu, että jollekin kertominen siitä ois voinu auttaa, vaikka sillon tuntui siltä että jos kertoisin, kiusaaminen saattaisi pahentua, ja kukaan ei uskoisi mua. Tiiän, että asiasta kertominen aikuisille on varmasti tosi pelottavaa, mutta kannattaa silti. Paljon tsemppiä sulle, tiiän niin hyvin tuon tunteen, ja ihan varmasti tulee vielä aika ku sua ei enää kiusata.
