Kun mun vanhemmat eros mä romahin. Mä en uskaltanut kertoo Siit kellekkään ja itkin kaiken tuskan aina iltaisin sängyssä. Ennen olin ollut aina iloinen ja pirteä ,mutta nyt tunnen olevani useammin surullinen. Sitten sain kerättyä itseni ka kerroin parhaalle ystävälleni. Se helpotti niin ,että olen nyt ihan onnellinen. Ja kaikille muille joilla on sama tilanne, jatkakaa vain eteenpäin vaikka Se on vaikeaa. Tsemppii kaikille!!
Moi! Tosi hyvä että kerroit kaverillekki, seki varmaan ihmetteli että miks oot muuttunu tai käyttäydyt jotenki erilailla. Jos asiat mietityttää paljon, kannattaa edottomasti käydä juttelemassa esimerkiks terkkarille. Jos se jännittää niin ota vaikka sun kaveri mukaan :) Tsemppiä sulle! Jutteleminen auttaa…
