Tyttöystäväni jätti minut sunnuntai iltana puolentoista vuoden seurustelun jälkeen. Tuntui kuin sydän olisi revitty rinnasta ja heitetty roskakoriin. En ole pystynyt nukkumaan taikka syömään ollenkaan ja millään ei tunnu olevan mitään merkitystä. Hän oli syyni jaksaa lukiota, ja kaikkea muuta mitä elämä on tielleni heittänyt ja nyt en näe edes syytä nousta sängystä.
Minulla ei ole ketään kenelle puhua, kaikki kaverini ovat intissä, siskoni opiskelee ruotsissa ja asun yksin. ihan kuin olisin kävellyt pimeässä kaunista valoa kohti ja valoni olisi viety, jättäen minut yksin pimeään.
Mitä minä teen? Maailmani murenee ympärilläni.
Hei!
Sinulla on ongelmana dopamiinin puute eli kärsit ihan oikeasta riippuvuudesta(vastaa huume riippuvuutta) mut hei aika auttaa ja jos tuli puskista nii kannattaa viel puhuu ja sanoo moikat ja tällei
