Moi olen 17-vuotias poika jolla on paljon erilaisia fetissejä, enkä ole niistä kumppanille viitsinyt puhua kun nolottaa ja hävettää ja pelko siitä että se ei suostuisikaan joihinkin leikkeihin mukaan on valtava. Olen nyt leikkinyt itekseni asioiden kanssa mutta kun samassa huushollissa asutaan jutut tulee ennen pitkään selville. Mitä pitäisi tehdä ? Oon ihan täysin puun ja kuoren välissä että kuinka saisi rohkeutta kertoa ja missä tilanteessa. Iso kivi vierähtäisi psrisuhteemme päältä poies..
Hei!
Opintojeni erään kurssin tehtävään kuuluu tutkia nuoren keskustelupalstoilla käymiä keskusteluja ja päätin vastata sinulle viestiisi omien kokemusteni pohjalta. Uskon, että asiasta kertominen on vaikeaa, mutta se kannattaa. Ex-poikaystäväni kertoi omista fetisseistään minulle kerran lenkillä ollessamme. Asiasta kertominen näytti olevan hänelle hyvin vaikeaa. Mutta suosittelen sinua tekemään sen mahdollisimman pian. Oma poikaystäväni kertoi asiasta vasta kihloihin jo jonkin aikaa sitten mentyämme. Hänen fetissinsä olivat valitettavasti sellaisia, jotka itse koin todella negatiivisina. Lupasin koittaa asiaa ymmärtää paremmin, mutta kyseiset fetissit eivät ”sytyttäneet” minua. Älä sinä tee virhettä, että pakotat/jatkuvasti suostuttelet tyttöystäväsi toteuttamaan fetissejä kanssasi kuten yleensä oikein huomaavainen oma poikaystäväni teki. Tämä aiheutti suurta ahdistusta itsessäni, koska tottakai omaa kumppanille mielellään tuottaisi nautintoa ja ottaisi tämän toiveet huomioon, mutta jos ei tähän kykene. Toivon todella, että sinun fetissisi miellyttävät tyttöystävääsi ja pääsette lisäämään näiden avulla ydessä seksuaalista nautintoa ja rikastuttamaan yhdessöoloa.
Olen samoilla linjoilla edellisen kanssa. Parisuhteessa avoimuus on kaiken alku, koskien toki myös seksuaalista kanssakäymistä. Ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä, ja niistä on hyvä puhua. Kenties tyttöystävälläsi on myös jotain fetissejä tai toiveita, joita hänkään ei ole uskaltanut kertoa. Toki, jos nämä fetissit eivät kohtaa, se on jo sitten vähän monimutkaisempi tilanne, sillä kaikki tosiaan eivät vain kykene hyväksymään ja kokeilemaan kaikkea. Tietty kaikki kuitenkin lähtee yhdessä avoimesti puhumisesta. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka tyttöystäväsi näistä asioista syttyisikin. Kokeilu ja hauskanpito ovat parisuhteessa olennainen osa, mutta tosiaan kuten edellinen jo mainitsi, älä lähde vaatimaan tyttöystävältäsi mitään, mihin hän ei koe olevansa valmis, tai ei kokeiluista huolimatta haluaisi jatkaa.
Itse asiassa, yksi ääriesimerkki on joskus kauan sitten lukemani pariskunta, josta toisella oli sadomasofetissi, ja toinen osapuoli ei niistä niinkään välittänyt. Joten he olivat päätyneet yhteisymmärrykseen, että tätä sadomasoa haluava saa käydä tutussa dungeonissa toteuttamassa omia, seksuaalisia tarpeitaan, ja suhde kukoisti oikein mukavasti yhteisymmärryksen ja aidon rakkauden myötä. Että sekin on yksi vaihtoehto. Ääritapaus, mutta silti mahdollinen.
