Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
Oon siis 013 tyttö ja haluisin kavereita mut en tiiä mistä saisin oman laisii harrastan ratsastusta niin en tiiä mistä löydän ihmisii joitten kaa mennä tallille. Haluisin kans että ne ymmärtäisi mua eikä olis kauheen hullui nii mistähän te löydätte teijän kaverit?💗
Hei! 💗 Kiitos kun jaoit ajatuksia, tuo kuulostaa tosi tutulta monelle sun ikäiselle. On ihan normaalia, että välillä tuntuu vaikealta löytää omanlaisia kavereita.
Jos harrastat ratsastusta, talli on jo itsessään hyvä paikka kohdata muita samanhenkisiä. Voisit vaikka jutella jonkun kanssa, joka käy samaan aikaan tallilla – joskus pienikin juttu, kuten hepan kehuminen tai kysyminen ”ootko kauan käynyt täällä?” voi avata keskustelun. Usein muutkin toivoo uusia kavereita, mut eivät uskalla aloittaa itse.
Kavereita voi löytyä myös koulusta, esimerkiksi ihmisistä jotka harrastaa samoja juttuja tai vaikuttaa kivoilta tunneilla. Joskus kannattaa jutella vaikka niille, joiden kanssa ei oo vielä ollut paljon tekemisissä – saattaa yllättyä!
Netissäkin on yhteisöjä, esim. hevosaiheisia some- tai Discord-ryhmiä, mutta aina kannattaa olla tarkkana ja varmistaa, että juttelee turvallisissa paikoissa.
Tärkeintä on muistaa, että oikeat kaverit hyväksyy sut sellaisena kuin oot. Et tarvi isoa porukkaa – yksikin hyvä kaveri voi riittää tosi pitkälle. 🌸
Moi! Mulla on tällä hetkellä sama tunne. Tyypit mun luokalla ei oo ihan niitä bestiksiä, mut en mä niitä silti vihaa. Ala-asteen kaks hyvää ystävää välillä kiusaa ilman, että ne edes huomaa ja se tuntuu pahalta, mutta niitten kaa on kivaa hengailla! Jos haluut, niin me voidaan olla nettikavereita! Mä oon aina halunnu sellasen!
Vähän musta:
– tykkään lukea, mutta haluaisin lukea enemmän
– mun lempi asioita on koirat, valokuvaus, leipominen, maalaaminen, sarjojen katsominen ja seikkailu metsissä ja tietenkin musiikin kuuntelu
– tykkään olla yksin, enkä ole sosiaalinen, mutta rakastan tekstailla kavereille
– RAKASTAN HEARTSTOPPERIA (kirjasarja)
– jos joku on homofobinen, niin vihaan sitä heti!…ihan sama vaikka se oliskin ollu mun bestis
PS. On varmaa muutakin mistä tykkään, mut ei tuu nyt mieleen!
Moii, mulla vähän sama homma. Mun luokkalaiset on keskenään parhaita kavereita enkä mä oo jotenki tarpeeks hyvä niitten kaveriporukoihin. Asun aika pienessä paikkakunnassa, eli täällä ei ole myöskään oikein muita tyyppejä ku vaan nää luokkalaiset. Ei mun onneks tarvi olla yksin välkillä, mutta tuntuu niiden meidän luokan tyttöjen kanssa kyllä välillä siltä, ettei ne halua mua hengaamaan niitten kanssa. Välillä mun kertomille jutuille pyöritellään silmiä ja tuhahdellaan ja välillä täysin ilman mitään syytä mulle ollaan vihasia. Ei mun persoona ja mielenkiinnon kohteet kelpaa niiden kaverikriteereihin. Välillä jotkut laittaa esim. Whatssap tiloihinsa jotain kaveriedittejä ja musta tuntuu tosi kurjalta kun en ole koskaan niissä mukana.
Kyllä mä varmaan löydän kavereita viimeistään sitten, kun pääsen muuttamaan tästä pikkupitäjästä pois, siihen asti yritän sinnitellä!