Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
Mä en oo kertonu tästä melkein kenellekään. Mulla on siitä niin likainen ja huono ja heikko olo. Ahdistaa.
Olin kuukausi sitten yksissä juhlissa. Siel oli ihan kivaa, osa joi aika paljon ja mä en tuntenu kaikkia. Mä menin semi aikaisin nukkumaan yhdelle patjalle yläkertaan, mua väsytti kauheesti ja ihmiset oli sen verran kännissä ettei niitä enää jaksanu kattoa.
Sit varmaan joskus aamuyöllä heräsin siihen, et joku yritti tulla mun päälle ku nukuin. Mulla kesti hetken tajuta mistä oli kyse. Se oli yks niistä mulle tuntemattomista. En muista oikeesti melkein mitään. Muistan vaan, että menin ihan lukkoon ja se kuiski ja ähki ja mua vaan pelotti. Sit jotenki sain huudettua apua. Se yritti tukkia mun suun, mut onneks mun tutut tuli ja heitti sen jätkän hiljaisesti pois. Kukaan ei kai huomannu tätä.
Ne tyypit jotka autto mua yritti puhuu mun kanssa. Suljin ne pois ja lähdin kävelee kotiin. Kello oli viis ja mä asun ihan toisella puolella kaupunkia. Kävelin hitaasti ja olin kai shokissa. Muistan et olo oli semmonen turtunut.
Sit kerroin yhdelle mun kaverille pari viikkoo sen tapahtuman jälkeen. Se sanos et ”no mut eihän mitään ees tapahtunu?” ja mä menin ihan vaisuksi. nii. Ei kai sitten.
Mä koko ajan syytän itteäni ja mietin et mitä olisin voinu tehdä tpisin ja mul on siitä ihan kauhee olo, semmone et oonko mä jotenkin sellasen näköinen et mua voi kuka tahansa yrittää panna? Oonko halpa ja helppo? Mua vaan ahdistaa ja pelottaa et kohtaan sen tyypin joskus.
Hei,
sinua kohtaan on tehty väärin noissa bileissä eikä tapahtunut ole millään tavalla Sinun syytäsi. Ei siis yhtään millään lailla! Kenelläkään ei ole oikeutta koskea sinuun ilman sinun lupaasi ja näin tämä tuntematon henkilö on tehnyt. Kaiken lisäksi olit tiedottomassa tilassa, eli unessa, sillä hetkellä, kun tämä henkilö tuli ilman lupaasi lähellesi. Se on tosi väärin ja luokitellaan rikokseksi. Onneksi kaverisi kuulivat huutosi ja tilanne keskeytyi.
Toimit aivan oikein siinä tilanteessa eikä ole mikään ihme, että havahtuessasi kuvaamaasi tilanteeseen menit lukkoon. Se on osa shokkireaktiota. Sekin on yleistä, että tällaisen teon jälkeen uhri, eli syytön osapuoli, tuntee syyllisyyttä ja/tai häpeää. Sellaisille tunteille ei kuitenkaan ole mitään todellista perustaa. Sinun harteillesi on siirtynyt sellaisia tuntemuksia (muun muassa syyllisyys), jotka kuuluvat tämän tuntemattoman ahdistelijan harteille!
Kaverisi ei ehkä tajunnut, miten vakavasta tilanteesta oli kysymys. Tai ehkä hän säikähti itsekin eikä halunnut ”kauhistelulla” lisätä sinun pahaa mieltäsi? Se on kuitenkin hienoa, että olet rohkeasti hänelle kertonut tästä tapahtumasta.
Olisi tosi tärkeää, että saisit puhuttua asiasta ja purkaa tuntemuksiasi. Onko sinulla ketään sellaista aikuista lähipiirissäsi, kenelle voisit uskaltautua kertomaan tapahtuneesta? Tai toista kaveria? Ehkä joku sellainen, joka oli samoissa bileissä? Saatat ehkä pelätä, että sinua syytetään tapahtuneesta, mutta se on 100% varma asia, ettei tapahtunut ollut syytäsi ja toivon, ettet enää syytä itseäsi. Et myöskään ole ”halpa” etkä ”helppo” – siitä ei ollut kysymys, kun tuntematon teki sinua kohtaan väärin.
Jos koet, ettet uskalla ainakaan vielä kertoa kenellekään lähiaikuiselle tapahtuneesta, niin voit myös soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111 ja puhua siellä täysin nimettömänä ja luottamuksella aikuisen kanssa. Puhelu on maksuton ja auki arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20.
Halauksia ja tsemppiä sinulle!!