Siirry sisältöön
13-v tytteli

Eli mennään siis suoraan asiaan.
Epäilen itselläni masennusta. Mul on alakuloisuutta, enemmän itkemistä, synkkä mieli.. Oon tehnyt netin masennustestei jo useamman ja kaikki näyttää masennusta(mutta en tiiä kuinka luotettavia ne on. On myös menny moti kouluun. Väsyttää myös paljon enemmän kui aiemmin ja väsyn lähes tyhjästä(vaikka mä nukun 10 tuntii päiväs). Itsetunto ongelmii. Kukaan ei tiedä näistä asioista. Eikä mul oo rohkeutta kertoa kenellekään. En haluu olla sosiaalisissa tilanteissa ja haluun vaan maata mun huoneen sängyssä yksin. Haluun suljetulle osastolle jotta saan olla yksin, levätä ja mikä tärkeintä SAADA APUA. Ja mä haluun täältä oikeesti neuvoja enkä vaan et mee kuraattorille jne.

 

[osa viestistä poistettu – siirretty kokonaisuudessaan Päivystäjä mukana keskustelussa-palstalle]

MLL Nuortennetin ylläpito

Hei,

Kiitos viestistäsi. Asiasi josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle vertaistuen lisäksi aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoiset päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.

Jos haluat, voit myös olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/.

Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito

cokemusasiantuntija:’)

Hei!
Olen itse ollut nuorten psykiatrisella suljetulla osastolla monia kertoja viimeisen parin vuoden aikana. Aivan liian monia kertoja. Eikä siellä olo ole niin hohdokasta kuin voi vaikuttaa. Mielestäni ei ole coolii tai mitään olla suljetulla osastolla, se on nimittäin paikka, jonne mennään jos on tosi sairas esim. mieletään, eikä pärjää enää kotona. Ajattelin tähän vähän avata, millaista on olla suljetulla. Huom! Tässä on vaan mun kokemuksia, eikä kaikki asiat välttämättä päde kaikkialla Suomessa.

Siellä on kaikki ovet lukossa, kyllä, ihan kaikki, joissakin tapauksissa myös oma huone voidaan lukita niin, että joutuu olemaan niissä yhteisissä tiloissa. Kaikki vessan ovet on lukossa, ja jos haluaa vessaan, täytyy pyytää hoitajaa avaan sen. Kyllä, joka kerta.
Suljetun osaston käytänteistä: jos joudut osastolle, kuljet todennäköisesti metallinpaljastimen läpi ennen osaston tiloihin siirtymistä. Ja kaikki tavarasi tarkastetaan yksitellen sun katsoessa vierestä. Tavarat, jotka voi olla vahingollisia itselle tai muille, niin laitetaan lukkojen taakse.
Ja sulta otetaan ylös kaikki perustiedot, todennäköisesti myös verikokeet, labrat yms. Jos on jonkinlaista syömishäiriökäyttäytymistä, sun syömistä seurataan koko ajan. [osa viestistä poistettu]
Ulkoilu on mahdollista vain valvotusti ja lääkärin luvalla. Olin monta kertaa tilanteessa, etten päässyt viikkoon tai pariin ulos haukkaamaan raitista ilmaa. Ei se ainakaan mieltä parantanut kun ei päässy ulos.
Vierailut eli aika, jolloin perhe sai tulla kattoon sua, oli joko osaston tiloissa tai sen ulkopuolella. Niistä sovittiin erikseen. n. viitenä päivänä viikossa sai tulla vierailulle.
Jos muistan oikein, suljetulle pääsee joko tarkkailulähetteellä tai pakkohoitolähetteellä. Jos on tarkkailussa, niin parin kolmen päivän aikana vointia seurataan ja lääkäriä tavataan kerran päivässä. Jos päädytään jatkamaan hoitoa osastolla, saa yleensä valita, onko vapaaehtoisesti vai ei hoidossa. Tämä päätös ei kuitenkaan merkittävästi muuta hoidon toteuttamista.
Yleensä suljetulla osastolla sain olla omassa huoneessa, mutta oli myös joitakin aikoja, jolloin olin jonkun toisen kanssa samassa huoneessa, koska vapaita paikkoja ei vain ollut tarpeeksi. Osasto täyttyi aina välillä ylipaikoille asti, mikä ei ollut kivaa.
Ja todellakin, suljetulla oli kyllä ohjelmaa, mutta enemmän oli ns. vapaata aikaa. Eli jos oli kauan siellä, tuli monesti aika tylsää, jos ei ollut mitään tekemistä. Itse en käynyt koulua ollenkaan silloin, kun olin osastolla, koska sen katsottiin olevan liian rankkaa mulle. Joten kyllä, aikaa miettiä maailman murheita oli paljon. Omia puhelimia sai käyttää omissa huoneissa, mutta yöksi ne kerättiin lukittuun kaappiin lataukseen.
Suljetulla osastolla oli ihan ookoota, mutta mieluummin olisin ollut kotona. vinkki; jos haluaa lopulta pois osastolta, sun pitää näyttää hoitajille ja lääkärille, että pystyy suoriutumaan perus askareista esim. syömään ja ei ole vaaraa esim. itsetuhoisesta käyttäytymisestä.
Täytyy vielä lisätä, että osa hoitajista oli tosi mukavia ja ymmärtäväisiä, mutta oli myös muutamia hoitajia jotka eivät olleet kauhean kivoja. Joka tapauksessa hoitajia oli aina paikalla, myös yöllä.

toivottavasti tämä selvensi jotain.<3 ja hei on myös muitakin tapoja saada apua kuin menemällä suljetulle…

Vastaa aiheeseen: Haluun osastolle

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top