Moi! Oon jo pidemmän aikaa kamppailut mun mielen kans. [osa tekstistä poistettu] Itken tosi usein ja oon muutenki ihan yliherkkä ihminen. Joskus voi olla vaikeeta nousta sängystä edes suihkuun, vaikka haluisiki olla puhdas lol.. [osa tekstistä poistettu] Haluisin puhuu tästä jollekkin koska itteäni en ala diagnosoimaan, mutta tosi vaikeeta koska pelkään sitä reaktioo minkä saatan saada aikaan. Oon kuitenki kodin ulkopuolella tosi pirtee eikä musta mitään näy ulospäin, joten pelkään että vanhemmat pistäis tän teini-iän piikkiin ja kaverit yrittäis epäuskosesti auttaa. Mitäs tässä nyt pitäis tehä? En koulukuraattorillekaan haluu mennä puhumaan, kun en itekkään saa omista asioista mitään tolkkua eikä oo mitään hajua mistä tämmönen surumielisyys johtuu, niin ois vaikee mitään selittää.
Hei
kiitos viestistäsi. Asia josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle vertaistuen lisäksi aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan Päivystäjä mukana keskustelussa -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen työntekijät sekä vapaaehtoiset päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.
Jos haluat, voit myös olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (suomeksi 116 111, ruotsiksi 0800 96 116) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito
