Tuli pakko puhua jollekkulle. En oikeen tiedä mitä ajatella. Mulla on tänään synttärit ja silti eka tunti tätä päivää on menny itkemiseen kaikesta :( Mulla on kavereita, mutta musta tuntuu etten voi kertoa kenellekään niistä näitä, en halua olla herkkä niiden lähellä. Ainoa ihminen jolle pystyin puhumaan ei enään tykkää musta (ehkä ihan syystä mutta silti)
Käyn kyllä terapiassa ja olin siellä tänäänkin mutta se auttaa vaan hetken ja sitten kauhea olo tulee takaisin. [Osa tekstistä poistettu] ja musta tuntuu että oon ihan täys epäonnistuminen. En tiedä miks tänne kirjoittelen mutta toivon että edes joku kuulee mitä mulla on sanottavana, tuntuu niin yksinäiseltä
Hyvää syntymäpäivää sulle vaikkakin vähän jälkikäteen! Toivottavasti piristää sua <3
Moikka ”Kisu” ja kiitos viestistä! Ihanaa, kun rohkenit kirjoittamaan tänne fiiliksistäsi.
Hyvää syntymäpäivää, vähän myöhässä<3
Ensinnäkään, et ole epäonnistunut missään! Ehdottaisin, että ottaisin jotakin sun kavereista ”hihasta kiinni” ja pyytäisit häneltä suoraan apua. Kaverilta apua pyytäminen on täysin ok asia. Kaikilla kuitenkin joskus menee huonosti elämässä, ja silloin ei saa jäädä yksin.
Kivaa kesää ja voimahali!
