Eli oon 04 tyttö, mut jäin oppivaikeuksien takia luokalla kun olin 2lk.
Mulla on 3-4 super hyvää ystävää, mut kaikki ne on asteen ylempänä.
Ala-asteella olin mun parhaiden kaverien kans, mut sit ne siirty 3lk eri päähän kouluu ja meijän luokalle tuli uus tyttö.
No mä sit ”unohdin” ne mun parhaat kaverit ja olin sen uuden tyttön kans ain koulus ja näin sit vapaa ajal joskus noit nykysii parhaita kavereit.
No sit ku ala-asteel oli yhdistettyt luokat niin ku menin 3lk olin taas enemmän niitten mun parhaiden kaverien kans.
No siis meil on ylä- ja Ala-aste eri paikois et ylä-asteelle kuletaa bussil. Nii ku ne mun parhaat kaverit meni sinne jo. Sit mä niin ku vuosit aloin aattelee nii mä jotenki tajusin et kukaa ei oikee kiinittäny muhu huomioo. No joo olin tyttöjen kans ja ain ruokailus kinastelin poikien kans nii turhist jutuist esim. Kummalle puolelle näkkärii voi tulee yms.
Et itse asiassa siit se niiku virallisesti alko.
No sit siiryttii itekki 7lk ja mulle tuli uus luokka jossa oli 4/6 meijän luokan tyttöö + 1 uus tyttö ja sit 11 uutta poikaa. Ei yhtää poikaa entiselt luokalt.
No luokka oli ja on edellee tosi villi ja aluks mulla oli ihan mukavaaki. Ei olla (tytöt) tekemisis poikien kans, mut nauretaa niitte huonoille läpille.
Vähä enneku kesäloma alko. Yks päivä ku mun kaikki muut 3-4 ystävää oli tetissä ja yks sairas nii olin menos syömää se entisen uuden tyttön kans ja yhen kiva tyypin kans. Ku sit se tyttö(ei se kiva tyyppi) on sillee et se haluu mennä kahestaa se toisen kans. Olin sillee kiva et kenen kaa sit meen. Se tyttö olivaa et menisin meijän luokan toisten tyttöjen kans ja no olin varma et ei nekään mua haluu. Sit en menny syömään ollenkaa eikä kukaa ees huomannu mitää.
En koko loppu päivänä puhunu kellekkää tai ollu kenenkään kans(katottii vaa elokuvaa) ku ei kukaan muakaan huomannu. Mua niin ärsytti kaikki ja olivaa nii masentunu. Sit samana päivänä se tyttö kysy et oonko suuttunu sille. Ai älä😑
Sit se tapahtu uudellee pari kertaa ennen kesää ja joskus yöllä itkin itteni unee sen takia.
Ja nyt eilen 8.8 oli eka koulu päivä 8lk koulua oli ollu tyyliin 2min koko luokas oli kauhee meteli pojat jutteli keskenää ja ne kolme tyttöö keskenää ja ne kans muuta tyttöö keskenää ja arvatkaa kuka istu ihan hiljaa ypöyksin siin omal paikal.
Mua alko taas masentaa ja halusin jo heti pois. Sit siiryin istuu niitten 2 tyttöjen etee että ne ei vois olla selkä muhun päin. Sen mukavan tyttön takii loppu päivä oli ihan kiva.
Mut nyt 3vk aikana oon ollu monta kertaa sillee et en haluu mennä 9lk koska sillo mul ei oo ketää. Mun ainoat kin ystävät lähtee pois. En tulis kestä. Ku oo nii puhelias ja sosiaalinen, mut ku ei kukaa ees huomaa mua mun luokas.
Sit se tyttö joka syrjii mua kaikkista eniten on sillee ”mää voin olla aina sit sun kans” ja se on sanonu noin 6 kertaa eikä oo ollu.
Mainitti äitille et en haluu mennä 9lk nii äiti oli vaa sillee ”eikö omie luokkalaisten kans voi olla” no ei ku ne ei huomaa mua, mut en oo kertonu siit äitille.
Mua nii ärsyttää ja masentaa. Mä vaa aattele mikä mus on vittu vikana ku kukaan ei huoli mua ja se saa mut ain tosi surulliseksi ja aina yhtäkkii saatan rypee itkee ku aattelen sitä💔.
MIKS EN VAA VOI HYPÄTÄ MUN PARHAIDEN KAVERIEN LUOKALLE TAI MENNÄ KAUPUNKII MUN SERKUNKAA SAMAA KOULUU?????
Moi!
Oletko koskaan kertonut aikuisille, että haluaisit vaihtaa luokkaa? Se voisi olla mahdollista tuolla perusteella että sulla on paha olla nykyisessä luokassa.
Minäkin olin yläasteella omassa luokassani yksinäinen ja välkät olin sitten muiden luokkalaisten kanssa. Mä kestin sen, koska ajattelin että tämä kyllä loppuu joskus. Nyt mulla on lukiossa tosi paljon kavereita eikä siellä syrjitä ketään! :)
Tsemppiä syksyyn!
Terve
Kannattaa vaan koittaa jatkaa ihmisiin tutustumista, vaikka se ei nyt luokkasi kanssa onnistuvan tuntuisi. Kyllä jonkun kanssa vielä onnistaa ja odottamattomistakin ihmisistä voi kavereita tulla. Ja vaikka nyt yksinäinen olo tulisikin niin lukiossa viimeistään niitä kavereita ainakin voi tulla.
Toivottavasti mukavia ihmisiä löydät
Joo no mulla on ongelmana, että mun parhaittenkaverien kaveriporukassa jossa mäkin kai oon koulussa
niin mun parhaatkaverit on sellatteessa pienessä ringissä ja si joskus oon sen pienen ringin ulkopuolella ja yritän olla siin messis ja sillee mutta musta tuntuu että näytän jonkun ulkopuolisen silmissä tosi säälittävältä… Mä en välillä tiiä oonko näkymätön vai ihan näkyvä :( en kuitenkaan uskalla sanoo mun parhaalle kaverille koska musta tuntuu että mulle naurettais. Vaikka mun paraskaveri ei oo sellanen että se naurais mulle ja luotan siihen mut en vaan osaa ottaa asiaa esille mitenkää kun koulu on koulu ja vapaa-ajalla oon kyllä niitten kaa mutta silti.. Mitä mä oikein voisin tehä??