Henkinen lukko vai jotain muuta?

Juu. Mulla on nyt päällänsä vähän hankala tilanne. Tuntuu että mun pääni on ihan sekaisin. Vielä yhdeksännellä luokalla, tuntui että olen ehkä keskivertoa fiksumpi nuori. Multa löytyi aina hyviä vastauksia ja mielipiteitä lähes asiaan kuin asiaan. Nyt kuitenkin kun aloitin lukion, tuntuu etten saa aivoistani enää mitään irti. Koulumenestys on pysynyt ennallaan, mutta multa ei tunnu tulevan enää mitään mielipiteitä, tuntuu etten ymmärrä aina mistä puhutaan ja olen usein asioista pihalla kuin lumiukko.

Tämä ei voi johtua päihteistä, sillä olen absolutisti. Olen miettinyt, voisiko tämä olla varhaisempi merkki loppuunpalamisesta, sillä minulla on ollut todella stressaava ja kiireinen vuosi. Unet ovat monesti jääneet hiukan lyhyeen ja vastoinkäymisi on ollut paljon, vaikka tahto ja motivaatio menestyä onkin kova. Ongelmia on ollut välillä vähän yhdessä sun toisessa asiassa ja aika moisena järkytyksenäkin tulleita asioita tapahtunut. En kuitenkaan usko, että minusta olisi vain yhtäkkiä tullut tyhmä yhden kesän aikana.

Vai voisiko tämä ehkä johtua siitä, että vertaan itsäeni liikaa muihin ja pidän heitä jotenkin itseäni parempana, jonka jälkeen en enää arvosta omia mielipiteitäni ja niiden muodostumiselle on muodostunut jokin ”henkinen lukko”. En ole varma mitä ajatella ja tillanne todella huolestuttaa minua. Pelkään että taustalla voi olla juurikin tämä loppuun palaminen tai jokin vakavampi mielenterveydellinen seikka.

Muilla samankaltaisia kokemuksia tai ideoita mistä saattaisi johtua/mitä voisin tunteelle tehdä, miten saisin ”lukon” aukeamaan?

Tämä olisi minulle tärkeää, sillä olen aina ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen, joten on todella vaikeaa, kun en vain pysty luomaan mielipidettä johonkin asiaan…