Tää tuli hiljattain mieleen ku luin artikkeleita LGBT-yhteisöstä ja homoista (ex-)muslimeista. Yksi haastateltava (muistaakseni) sanoi etteivät läheiset olleet ymmärtäneet häntä ja olivat katkaisseet yhteydet häneen kaapista tulon seurauksena.
Omassa elämässänikin oon huomannu tätä et muslimiluokkalaiset/frendit ei hyväksy homoja yms. tai sitten näennäisesti ”hyväksyvät” heidät sanomalla että homot ei haittaa kunhan ei omassa lähipiirissä esim. omissa lapsissa ole ketään.
Se on hyvä et kristinuskosta ollaan vähitellen kitketty homofobia pois ja on sateenkaarimessuja yms yms. mut miten ihmees sama pitäis suorittaa nopeasti kasvavalle muslimiyhteisölle? Islamin lisäks tiukat yhteisön normit ja asenneilmapiiri sekä kunniakäsitykset varmasti heikentävät LGBTmuslimien asemaa.
Onks kellään muulla kokemuksii aiheesta tai ootteko kuullu jtn vastaavaa? Ja onks kellään mitään ehdotuksii et miten näitä asenteita vois lähtee muuttaan avoimimmiks? Ylläpito ottaa kantaa myös
joo samaa mieltä👍
Jokutytsi, en tarkoittanut sitä, etteikö homofobiaa tulisi tuomita. Tarkoitin sitä, että helposti valutaan rasismin puolelle kun aletaan ulkopuolelta yhteisöä arvostella. Se on veteen piirretty viiva, ja osa tässä keskustelussa esitetyistä väitteistä on sen jo ylittänyt. Siksipä varmaankin niitä viestejäkin on moderoitu. Siksi myös peräänkuulutinkin sen tärkeyttä, että tähän keskusteluun ottaisi osaa myös muslimit itse, eikä diskurssia saneltaisi täysin ulkopuolelta. Sanon uudestaan: emme voi yhteisön ulkopuolelta luotettavasti arvioida, mikä se tilanne oikeasti on yhteisön sisällä. Sama koskee kaikkia yksittäisiä ihmisryhmiä koskevia yhteiskunnallisia keskusteluja. Kansanryhmän päiden yli ei tulisi puhua ja tehdä päätöksiä ilman, että kysytään mitään keneltäkään, joka kuuluu kyseiseen ryhmään. Muslimiyhteisön ongelmien ratkaisujen pitäisi tulla yhteisöltä itseltään. Voimme auttaa korkeintaan tarjoamalla neuvotteluapua ja tukemalla Suomen lainsäädäntöön kiinnittymistä.
Mitä tulee tuohon sitaattiin nuoresta uskonnosta, jos luet viestini uudestaan, en tarkoittanut sillä islaminuskoa. Se on lähes yhtä vanha kuin kristinuskokin.
Ihmisoikeuksia ei voida objektiivisesti osoittaa todeksi, kuten vaikka painovoimaa tai evoluutiota. Ei ole luonnonlaki, että ihmiset ovat samanarvoisia keskenään. Ihmisoikeudet ovat yhdessä sovittu, yleisesti hyväksytty uskomus, eli siis uskonto. Samalla tavalla uskontoja ovat kaikenlaiset lait. Noudatamme niitä, koska USKOMME sen olevan oikein. Se ei eroa teorian tasolla millään tavalla siitä, että muslimi, juutalainen, kristitty tai vaikka buddhalainen noudattaa uskontonsa oppeja. Niitä noudatetaan, koska niiden koetaan olevan oikein ja tuovan itselle ja omalle yhteisölle hyvää. Ihan kaikki tässä maailmassa eivät kuitenkaan usko ihmisoikeuksiin ja sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen, mistä seurauksena muunmuassa sodat Ukrainassa, palestiinalaisalueilla ja Iranissa. Vaikka ihmisoikeuksien nojalla tuomitsemme nämä tapahtumat, ei niitä silti voi osoittaa objektiivisesti vääriksi.
Tämä on puhtaan filosofista pohdintaa, jonka voi minun puolestani ihan hyvin jättää omaan arvoonsa jos se aiheuttaa vihaa, mutta kuvaa myös sitä, kuinka vaikeita nämä asiat ovat. Jos yksi uskonto sanoo yhtä ja toinen päinvastaista, kumpi on väärässä?
Moi! Tää keskustelu vaikutti kiinnostavalta, joten aattelin lisätä tähän mun omia ajatuksia. Olen itse suomalainen (täällä syntynyt) muslimi ja kannatan yleisesti ottaen tasa-arvoa sekä tietenkin myös LGBTQIA+ -ihmisten oikeuksia. Olen esimerkiksi koulussa puolustanut sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, koska olen kuullut monenlaisilta ihmisiltä hyvinkin tökeröitä mielipiteitä, usein vielä selän takana sanottuina 😓 Vaikka käyn [Osa tekstistä poistettu – emme julkaise henkilötietoja.] tosi hyvässä koulussa, jossa olettaisi suvaitsevaisuuden olevan näkyvämmässä asemassa, valitettavasti näin ei aina ole.
Jokaisella pitäisi olla oikeus olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä tai huonosta kohtelusta. Haluan myös sanoa, että olen todella, todella pahoillani niiden puolesta, jotka ovat joutuneet kärsimään loukkaavista kommenteista tai asenteista, sillä kukaan ei ansaitse sellaista.
Päivi Räsänen kommentti tuntui henkilökohtaisesti pahalta, etenkin kun siihen liittyy myös lääketieteellisesti virheellisiä väitteitä. Toivon, että asenteet muuttuvat avoimemmiksi, ja pyrin omalla toiminnallani edistämään sitä aina kun mahdollista.
Uskon, että paras tapa muuttaa asioita on keskustella avoimesti, kuunnella muiden mielipiteitä ja yrittää pitää hyvät välit myös eri tavoin ajatteleviin ihmisiin vaikka se tuntuisikin vaikealta. Kun ymmärtää toisen osapuolen näkökulmia, on helpompi perustella omia kantojaan.
Paras tapa levittää oikeaa informaatiota on keskustella asianosaisten kanssa ja perustella omia näkemyksiään. Kannattaa kuitenkin välttää suuttumista, sillä silloin on melko todennäköistä, ettei oma viesti mene toiselle perille.
Onneksi tilanne saattaa olla menossa parempaan suuntaan. Esimerkiksi Zohran Mamdani, New York Cityn uusi pormestari, on muslimi mutta myös LGBTQIA+ -yhteisön tukija, ja on osoittanut tukensa heille. Hän toimii varmasti monelle hyvänä esimerkkinä.
Henkilökohtaisesti kuulun itsekin lgbtqia+ -vähemmistöön, joten asia on minulle erityisen tärkeä.
Kyllä mäkin oon sitä mieltä, että se kuuluu meille, mitä muslimiyhteisössä ajatellaan. Jos siellä oikeasti kannatetaan tai ehdotetaan Sharia lakia Suomeen yms, niin kyllä siitä nyt saa ja pitääkin olla huolissaan. Kaikki, mikä uhkaa Suomen sisäistä turvallisuutta on kaikkien suomalaisten asia, olit sä sitten valkoinen, musta, hetero, homo yms niin se on meidän kaikkien asia. Ei me voida katsoa sivusta, kun tää koko valtio tuhoutuu hiljaa sisältäpäin. Ei kaikki muslimit tietenkään kannata Sharia lakia Suomeen, mutta ei sekään mahdotonta ole että sitä ruvettaisiin ehdottelemaan tai se saisi kannatusta Suomessa, etenkin kun Suomen väestöstä maahanmuuttajien määrä kasvaa samalla kun suomalaisten syntyvyys laskee.
Nyt saatiin Luojan kiitos viimeinkin se paljon puhuttu muslimin oma kommentti! Kiitos tästä! Onks sul antaa mitään ”sisäpiirin” tietoo aiheen tiimoilta? Ite oon kuullu lähinnä luokka/kavereiden kommentteja asiasta koulun pihalla jos asiasta on aiemmin tunnilla juteltu mut onks tää sellanen aihe josta yleisesti ottaen muslimit puhuu keskenänsä? Ja koetko että omassa paikallisessa uskonyhteisössäsi olisi jotain muutoksia parempaan varsinkin nuorten kohdalla vai onks siellä samanlainen tilanne kuin omalla alueellani kuten ensimmäisessä viestissä mainitsin?
Hei ”keila”. Ainakin ihmisoikeudet perustuvat johonkin muuhun kuin perusteettomiin kuvitelmiin siitä mikä on oikein ja mikä ei. Uskonnoissa kaikki perustellaan uskomuksilla jotka pohjautuvat ikivanhoihin teksteihin tai vain yleisiin uskomuksiin jotka leviävät yhteiskunnissa totuutena. Ihmisoikeudet pohjautuvat ajatusmalliin jossa kaikki turha kärsimys josta kukaan ei oikeasti hyödy, nähdään vältettävänä asiana. Eli uskonnoissa halutaan miellyttää jumalia joiden olemassa olosta ei ole konkreettista näyttöä, kun taas ihmisoikeuksissa kyse on siitä, että halutaan miellyttää tasapuolisesti kaikkia ihmisiä joiden olemassa olosta on konkreettista näyttöä. Mikä on oikein ja mikä on väärin pohjautuu siihen, että pyritään vähentämään yhteiskunnassa kärsimystä, koska kukaan ei tykkää kärsimyksestä ja ihmiset ovat luonnostaan empaattisia (ainakin suurinosa) ja näin ollen ihanne tilanne on se missä kukaan ei kärsi turhaan ainakaan. Ideaalitilanne on mahdoton, mutta jossain menee hyväksyttävä raja josta ei parempaan pääse. Joku kuvitteellisten jumalien ja niihin pohjautuvien uskomusten tähden tapahtuva kärsimyksen lisääminen on kohtuuttoman perusteetonta, koska sitä konkreettista näyttöä jumalista ei ole. Näin ollen niistä irtautuminen on hyvin perusteltua. Toki maailmassa on kysymyksiä joihin moraalisesti on mahdoton löytää tyydytttävää lopputulosta (trolley problem esim). Ne kysymykset eivät edusta sitä selkeää ääripäätä moraalisten kysymysten selkeyden aksellilla johon joku homojen sorto kysymys menee. On hyvin selkeää tuoko homofobia enemmän kärsimystä vai hyvinvointia yhteiskuntaan.
Kiitos, oon ite tosi kiitollinen, että aloititte tän keskustelun!
Mun oma kokemus on, että tästä aiheesta ei puhuta mitenkään hirveän avoimesti ainakaan kaikkien kesken. Se riippuu tosi paljon porukasta- joidenkin kanssa pystyy keskustelemaan ihan asiallisesti, mutta monille tää on edelleen aika herkkä tai jopa välteltävä aihe.
Oon ite jutellu parin meidän luokkalaisen kanssa, jotka ei oo edes mitenkään uskonnollisia, ja silti ne on puhuneet transnuorista tosi loukkaavasti ilman mitään syytä. Toisaalta meidän luokalla on muutamia, jotka kuuluvat avoimesti lgbtqia+ yhteisöön. Eli ei tää liity pelkästään uskontoon, vaan yleisesti asenteisiin ja osittain myös tiedon puutteeseen (joka on toki varsin kummallista nykypäivänä).
Musta tuntuu, että nuorten kohdalla ollaan ehkä menossa parempaan suuntaan, mutta kyllä loukkaavia kommentteja kuulee edelleen aika usein. Ja vaikka ite toivois, niin muslimit ei oo mikään yhtenäinen ryhmä – näkemyksiä on tosi moneen suuntaan riippuen iästä, kasvatuksesta ja siitä, miten uskontoa tulkitaan. Nuoremmissa huomaa enemmän avoimuutta, vaikka kaikki ei silti hyväksy.
Omassa lähipiirissä oon huomannut pientä muutosta parempaan, mutta ei tää mikään täydellinen tilanne oo. Ennakkoluuloja löytyy edelleen, vaikka samaan aikaan on myös paljon ihmisiä, jotka oikeesti haluaa kohdella kaikkia kunnioittavasti. Ja rehellisesti, en mä tunne hirveän montaa muuta muslimia just siksi, että joidenkin mielipiteet on niin jyrkkiä, vaikka yritän olla avoin kaikille. Aina ei myöskään voi tietää, onko joku muslimi, koska kaikki eivät ole sitä näkyvästi. Heidän suhtautumisensa voi joskus olla avoimempaa, mutta sekin riippuu paljon yksilöstä.
Haluan itse korostaa, että hyväksyn kaikki sellaisina kuin ovat, riippumatta identiteetistä. Mun mielestä yhteiskunnan luoma turha kategorisointi tuntuu usein keinotekoiselta eikä siitä ole kenellekään hyötyä, ennemminkin siitä voi olla haittaa. Onneksi siitä on päästy viime aikoina parempaan suuntaan ja ihmiset voivat elää omia elämiään vapaammin.. Kaikki eivät ole valmiina ottamaan yhteiskunnallista muutosta vastaan, vaikka erilaisia ihmisiä on ollut läpi historian.
Mun mielestä tää ei oo mustavalkoinen asia. Kaikki uskonnot ei automaattisesti tarkoita kärsimyksen lisäämistä. Monille usko liittyy arvoihin kuten myötätuntoon, oikeudenmukaisuuteen ja toisten kunnioittamiseen. Oon täysin sitä mieltä, että ihmisoikeudet ja syrjimättömyys ovat todella tärkeitä arvoja edistettäviksi. Omat arvoni eivät poissulje sitä, että kuulun uskonnolliseen yhteisöön, usko ja toisten kunnioittaminen voivat mun mielestä kulkea ihan hyvin rinnakkain. Vaikka Jumalan olemassaolosta ei ole varmaa näyttöä suuntaan tai toiseen, se ei muuta sitä, miten haluan kohdella muita ihmisiä. Lopulta tärkeintä mun mielestä on se, miten ihmiset kohtelee toisiaan. Ketään ei pitäis satuttaa tai syrjiä, riippumatta siitä, mihin uskoo tai ei usko.
Niin siis sori, piti vielä tarkentaa, että tarkotin “yhteiskunnan luomalla kategorisoinnilla” nimenomaan liiallista ulkopuolelta tulevaa lokerointia tai leimaamista ylipäätään. Esimerkiksi usein sitä näkee biologiseen sukupuoleen (tytöt ja pojat) perustuvana jaotteluna. En missään nimessä tarkoittanut ihmisten omia identiteettejä tai sitä, miten he itse määrittelevät itsensä.
Kiitti tästä ”<3” ja mukava kuulla. Ja näinhän se on turhan mustavalkoisesti ajattelemalla ei mitään asioita edistetä. Kaikkee hyvää sulle.
kiitos samoin <3