Moi mua ahdistaa homot. Ne on vain vastaan mun uskomuskia. Miten voisin päästä tästä yli!??
mikä niissä sua ahistaa?
Ei kai ne mitenkään eroa muista ihmisistä. Tunnen muutaman ja ne on tosi mukavia, ystävällisiä ja vastaanottavaisia.
Älä ahistu vaan tutustu!
Hei! Ei ole mitään hätää. Se on erittäin ymmärrettävää, että uskomuksen takia jotkut raamatun mukaan ”syntiset” ohmiset tuntuvat ahdistavilta. Mielestäni se ei tietenkään ole kiva juttu, jos joku vihaa jotain ihmisryhmää, mutta sinun ei tarvitse huolehtia siitä. mitä muut ajattelee. Jos homot ahdistaa, niin ahdistakoot. Kaikki me ihmiset ahdistuvat jostain asiasta ja se on luonnollista ja normaalia. Tsemppejä!
Mikä sua niissä häiritsee? Siis millä tavalla sun uskomuksia vastaan? Itse tunnen monia, eikä heissä ole mitään ihmeellistä. He vain sattuvat rakastamaan toisiaan niin paljon, etteivät välitä sukupuolesta. Eihän sitä tarvitse edes ajatella, onko toinen homo vai ei; he ovat yhtä ”normaaleja” ja arvokkaita kuin sinä, mutta heillä on yksi etu. He pystyvät hyväksymään kaikki, myös sinut, vaikket sinä hyväksyisi heitä! Homoissa ei minusta ole mitään erikoista, kunhan heihin vain tutustuu. Ei seksuaalisuuden perusteella, vaan IHMISINÄ! <3
Hellou! Öh… Mua ahdistaa kun mun perhettä ahistaa lgbtq+ mutta koska kristittyinä sitä on helppo ymmärtää ku me ollaan sellasia. Oon kristitty ja kristitystä perheestä mutta silti oon biromanttinen lesbo mutta sanon että olen x koska se on kivempi. Ja ite katon semmosta materiaalia joka on 100% syntistä. Thai bl sarjoja joissa saattaa olla miehet harrastamassa… sitä… mut juu… aini ja mul on gf joka on aika ristiriitasta…
Ciaó!
Ymmärrän hyvin, miksi homot ja homous ovat uskomuksiasi vastaan, eikä siinä ole mitään väärää. Se, että homot ahdistavat, on myös normaalia. Ei kaikkien tarvitse niistä väen väkisin pitää. Sinulla on oikeus olla eri mieltä yleisistä mielipiteistä. <3
Muaki ahistaa
ok
Ittee ei ahista homot, ymmärrän niitä tavallaan kun itse olen bi. Mutta muunsukupuoliset ahdistaa.
No siis jo se, että haluat päästä ahdistuksesta eroon, on iso askel kohti suvaitsevaisuutta. Koska osa ihmisistä on semmosii et ”homofoobikko ja ylpeä siitä”. Jos haluat muuttua, on muutos helpompaa. Mut se yksinään ei välttis poista ahdistusta. Mun vinkki on, että etsit tietoa, käyt läpi medioita, puhut lgbtqia+ -ihmisten ja liittolaisten kanssa sekä yksinkertaisesti ympäröit ittes homoudella. Pieniä askeleita. Et mene ensimmäisenä homobaariin drag-showhun. Hyväksyminen on monille pitkä prosessi. Ei hätää jos otat askelia taaksepäin, tai alkusi on töyssyinen. Kukaan ei muutu siinä hetkessä, kun muutama aktivisti kerran huutaa ”Mitä väliä?!” The route to allyhood isn’t a straight line. It’s a gay line.
En varsinaisesti osaa auttaa, mutta oli pakko tulla sanoo kuinka ihanat Herz aus stahlbentonin ja A:n kommentit oli.
On ihan ok, että ahdistaa. Kunhan ei lähde heittämään herjaa tai kiusaamaan. Muutenkin toisen olemisen kommentointi ei oo ok. Kuitenkaan ei tarvii olla aina niin supportive tai ilonen. Ei kaikkien tarvii ymmärtää. Kunhan ei ole vastaan, niin maassa pysyy rauha. Ja tää koskee kaikkea.
On okei, että ahdistaa. Mutta kaikki me olemme vain ihmisiä. Jos alkaisit haukkua ja kiusaamaan, niin se ei olisi okei todellakaan. Eikä syrjiminenkään. Oon itse bi, joten ymmärrän hyvin homoja ja muita. Ja oon kristitty, mutta eiks kaikkien kuulu olla onnellisia? Niin.