Tulosta keskustelu

Huono olla

13-vuotias tyttö🤠

31.12.2024, 23:15

Moi!
Ihan alkuun haluun sanoo, et olisin niiiiiin kiitollinen, jos joku lukis tän, ja vastais.🥰

Eli siis;
Oon 13vee tyttö, harrastan tavoitteellisesti urheilua, mulla on tosi mukava perhe ja ihana koira, mutta ok ystävyyssuhteet, koulu sujuu oikein mukavasti, ja ylipäätänsä kaikinpuolin oikein hyvä ja normaali elämä.💕 Tykkään myös kirjoittaa ja lukea, ja INHOAN konflikteja. Ruutuaika riippuu paljon päivästä, n. 45min – 2h. Rakastan yksinoloa vaan omien ajatusten kanssa, se on PARASTA! Siinä oli nyt vähän taustatietoo musta…

Mulla on viime kuukausina ollut vähän erinäisiä henkisiä ongelmia:

1. Muihin vertaaminen.
Eli siis vertaan itseäni TOSI paljon muihin. Etenkin mun parhaaseen ystävään, johtuu tod. näk. siitä et ollaan super samanlaisia? Mut tää vertailu vaikuttaa mun elämänmaatuun, ja PALJON. Elän koko ajan tavallaan sellaisessa ”nyt sä teit ton huonommin kun joku muu”- ajatusmaailmassa.

2. Suhde mun isään.
Mä ja mun isä ollaan tosi samanlaisia, molemmat on tosi sinnikkäitä yrittämään, ja meillä on aina tosi oma selkä mielipide. Nyt ehkä viimeisen puolen vuoden aikana ollaan ajauduttu aina vain useammin riitelemään. Tilanne on edennyt siihen, että lähes kaikki meidän keskinäinen kanssakäyminen on nälvimistä ja yritystä voittaa toinen henkisesti. Hän tyrmää kaikki mun mielipiteet, ja oon lakannut yrittämästä kertoa mun omaa mielipidettä. Tai kyllä mä yritän, mutta yritykset on tosi velttoja ja laiskoja, koska mut kuitenkin tyrmätään… ja tää velttous saa mun isän sanomaan päin mun naamaa, että mulla on ASENNEONGELMA. Se sattuu, ja syvälle. Osuu ja uppoaa. Touhuni on kuulemma melkoista vätöstelyä, ja minun pitäisi lopettaa sellaisten asioiden tekeminen, jotka eivät vie mua elämässä eteenpäin. Olenhan mä tietenkin tosi huono, mutta kai mun isäkin voisi jotain tehdä toisin…?

3. Ahdistus.
Mulla on tullut myös lähiaikoina konfliktitilanteissa (riidat jne.) uusia, outoja tuntemuksia. Mun hengitys nopeutuu ja vaikenee, ja vatsan ja rinnan alueella puristaa jokin (itseasissa mulla on koko ajan tää puristava tunne, mutta vain huomattavasti heikomapana). Kerran tai kaksi oon alkanut haukkoa henkeä. Olisko nää orastavia paniikkikohtauksia?

Oonko jotenkin tosi itsekäs, kun mulla on tollasia ns. ongelmia, vaikka mulla onkin hyvä elämä? Olisi kiva saada vetaistukea, pohdintoja tai vinkkejä.🤗 Kiitos tuhannesti, jos jaksoit lukea. Se merkitsee mulle TOSI PALJON!❤️❤️❤️

JuoloPikku

1.1.2025, 21:10

1. Mitä tahansa teetkin, aina joku tässä maailmassa olisi tehnyt sen asian paremmin. Mutta myös joku olisi tehnyt sen huonommin! Kun itse oivalsin tämän, onnistuin lopettamaan itseni vertailun muihin. Onko väliä, teetkö jonkin asian huonommin kuin paras ystäväsi, vai huonommin kuin joku random amerikkalainen? Ihmisiä he kummatkin ovat. Tästä aiheesta voin mieluusti keskustella lisääkin.

2. Olette selvästi molemmat vahvatahtoisia ihmisiä. Oikeastaan minulla ja siskollani on aika samanlainen suhde, mielipiteemme ja näkemyksemme asioista ovat aina ihan päinvastaisia. Se on johtanut siihen, että olemme tavallaan aika etäisiä, vaikka samaan aikaan niin läheisiä. Minun on helppo vain ”jättää siskoni rauhaan” ja antaa hänen elää miten elää, mutta isäsi ei tietenkään voi tehdä samoin, koska olet hänen lapsensa. Hänen täytyy olla koko ajan läsnä elämässäsi ja huolehtia asioistasi. Muista, että vaikka kuinka olisit eri mieltä isäsi kanssa, hän on kuitenkin todennäköisesti viisas aikuinen ja sinä vasta 13-vuotias. Luulisin siis, että hän on monessa asiassa ”oikeassa” liittyen sinun elämääsi. On tietysti vaikea sanoa mitään muuta, koska en tiedä elämästäsi oikein mitään. Niin tai näin, koita ainakin omasta puolestasi olla riitelemättä ja nälvimättä isäsi kanssa, ehkä se siitä.

3. Kuulostaa kyllä jonkinlaisilta paniikkikohtauksilta. Tämä asia on sellainen, josta kyllä kertoisin saman tien vanhemmille tai muille. Koita nyt ainakin välttää niitä riitatilanteita!

tyttönen

2.1.2025, 23:52

1.en joo suosittele vertailemaan itseään muihin koska ihmiset on kaikki erilaisia eikä sille voi mitään. Ja toi ”nyt sä teit huonommin kun joku muu” juttu niin no joo saatoit ehkä tehdä mutta entä sitten se riittää että sä yritit parhaasi.

2. Ei oo oikein että sun isä tyrmää sun mielipiteet. Se varmasti sattuu paljon henkisesti. Isänä sen pitäisi tukea ja ainakin kuunnella sua eikä huutaa ja väittää että sulla on ”asenneongelama.” Ymmärrän kyllä että et enää uskalla väittää vastaan mutta jos pystyt niin seuraavalla kerralla kun hän sanoo että sinulla on asenneongelma tai jotain tuon tapaista niin sanoa että varmaan onkin koska en voi sanoa mitään vastaan koska tyrmäät kaiken mitä sanon etkä kuuntele niin on turha edes yrittää koittaa vastaan. Tai jotain tuon tapaista.

3. Joo toi kuulostaa paniikkikohtaukselta ja toi voi johtua jos siis sitä tapahtuu muiden ihmisten kanssa riidellessä niin sun ja isäsi riitelystä. En tiiä. kannataa ainakin hakea apua ja kertoa jollekkin muista että et oo yksin 🫂Yritin mun parhaan mukaan auttaa ja toivonettä autoin jotenkin ja vielä kerran et oo yksin! Ja sulla on koira😍ihanaa etkä todellakaan oo itsekäs kun sitä kysyit. Moikka! toivottavasti en kirjottanu liikaa

Samaa mieltä

4.1.2025, 15:52

1. Minkälaisissa tilanteissa vertaat itseäsi muihin?
Jos esim. sen jälkeen kun olet sanonut jotain hassusti, loukannut vahingossa, vastannut väärin yms. muista etteivät muut ihmiset yleensä muista epäonnistumisiasi!

2. Vaikka isäsi olisikin oikeassa mielestäni mielipidettäsi pitäisi kuunnella ja keskustella rakentavasti siitä! Sinulla pitäisi olla turvallinen olo kertoa mielipiteitäsi kunhan ne eivät loukkaa muita. Tässä asiassa isäsi toimii väärin. Tiedän myös, että asenneongelmaiseksi haukkuminen sattuu ja koska se näemmä johtuu veltostumisesta joka johtuu mielipiteiden ilmaisun pelosta mikä johtuu isästäsi, saattaa olla hämmentävää kun isäsi mielestä molemmat vaihtoehdot ovat väärin.

3. En osaa auttaa mutta annan vertaistukea. Minulla on samanlaisia kokemuksia ja riitatilänteet ovat kauheita ja pelottavia. Tsemppiä ♥️.

Huono olla

Jaa