Olen 17-vuotias opiskelija. Olen asunut yksin jonkin aikaa ja nyt kun olen taas vanhemmilla tuntuu että en kuuluisi perheeseen. Elämässäni on ollut paljon alamäkiä kun sairastan keskivaikeaa masennusta ja vanhempani olivat säikähtäneet sitä diagnoosia. Pelkään että menetän kaiken koulussa minulla ei ole kavereita koska kukaan ei ole sellainen kenen kanssa olisi kunnon kaveri. Olen aivan maassa enkä jaksaisi olla vanhemmilla haluaisin karata ja lähteä pois enkä tulla takaisin.
Hei P [Nimimerkki muutettu],
Kiitos viestistäsi. Asia, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle vertaistuen lisäksi aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan myös ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.
Jos asiasi on kiireellinen, suosittelemme olemaan yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/. Voit myös kirjoittaa anonyymisti Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito
