Heippa, oon siis muutaman kuukauden päästä 16 täyttävä tyttö ja mul ois teille muille yks kysymys.
Eli siis, mul on ollu viimevuonna semmosii tavallaan seksuaalisuuteen liittyviä pakkoajatuksia(?). Viimevuonna mun päässä alko vaa jyskyttämää ajatukset siitä et tykkäisin tytöistä, oisin lesbo tai bi yms ja en tykkäis enää pojista ollenkaa. Samaan aikaa kuitenki tavallaa ihastuin tän vuoden aikana muutamaan poikaan mut silti ne pakkoajatukset vaan jatku ja jatku. Nyt pääsin niist kesäloman lopus eroo ku koulut alko ja ne oli noin 2kk kokonaan poissa. Haaveilin poikaystäväst ja olin niiin ilonen et pääsin niist ahistavist pakkomielteisist ajatuksist eroo ja ihastuinki yhtee jätkää mut se homma sit jäi ku sen kiinnostus lopahti. Nyt sit syysloman alussa oltii frendin kans kattoo leffaa ja sen leffan päänäyttelijä on älyttömän kaunis ja mietin et voisimpa itekki näyttää noin hyvältä. Muistan et ku ajattelin sen ajatuksen päässä ni heti sen jälkee ne pakkoajatukset ”ei kai, en mä halua, no nyt sä oot 100% lesbo, et tykkää muista ku tytöistä, tytöt kiinostaa, sä varmana oot kusessa tohon näyttelijään” tärähti siinä hetkessä taas päähä enkä oo päässy niistä eroo sen jälkee. Noi ajatukset häiritsee elämää ku ei voi etes kavereita kattoo silmii tai halata yms ku se ahistaa ja somessaki pyörimine on täyttä tuskaa ku heti rupee tuijottaa jokaisen muijan kroppaa ja naamaa ku ne pakkoajatukset vaan lisääntyy ja lisääntyy ja ne ahistaa ja aiheuttaa semmosta olotilan varmistamista. Alkaa pikkuhiljaa mennä motivaatio noihi ajatuksii ja oon iha umpi kyllästyny niihi ku tää homma tuntuu just siltä et joku pikkupiru istuu koko aja olkapäällä ja kuiskailee noit lauseita sulle et uskosit ne. Ja siis mul ei oo mitää lesboja, bi ihmisii tai homoi yms vastaa kaikki ihmiset on ihania, mut omal kohal se ajatus et tykkäisin tytöstä vaikuttaa tosi ällöttävältä, kauheelta ja ahistavalta, sen takii noi kaikki ajatukset hirvittää ja vaivaa niin paljon.
Ja siis se kysymys nyt on et onks kellään muulla ollu tai onko tällä hetkellä mitään samantapasta tilannetta vai oonko vaan tulossa hulluks omien ajatusten kanssa XDD? Ja jos on ollu ni miten näist pääsee eroon en tosiaa jaksas enää miettii noita? :)
Moi,
meistä jokainen voitaisiin tuomita hulluksi jos sellaista tehtäisiin ajatuksien perusteella.. on ihan normaalia, että ihmisellä on mitä erikoisempia ajatuksia. Ne voi ahdistaa ja jopa hävettää jos koskee muita ihmisiä.
Ajatukset ei kuitenkaan itsessään ole vaarallisia eikä loukkaa ketään. Voisitko opetella ajattelemaan, että ne on vain ajatuksia eikä automaattisesti totta? Kaikkia ajatuksia ei tarvitse uskoa, niiden voi antaa vain tulla ja mennä. :)
Olisi ehkä myös hyvä puhua ahdistavista ajatuksista jonkun ulkopuolisen aikuisen kanssa, kuten terveydenhoitajan tai psykologin. Olisiko lähettyvilläsi joku henkilö, jonka puoleen voisit kääntyä?
Tsemppiä! <3 Kata
