Oon siis ihastunu yhteen tyyliin 30v mieheen. Tää mies on siis lääkäri jonka vastaanotolla oon ollu kolme kertaa. Ihastuin häneen jo ekalla kerralla koska hän oli hyvännäköinen ja super mukava. Nyt hän pyörii vain mielessäni ja mietin vaan voisinko vielä nähdä hänet. Tää tuntuu niin oudolta ja nololta. Silti mietin sitä koko ajan ja toivon että voisin vielä nändä sen.
Toki korona aikaan sillä oli maski nii en ollu varma miltä se näyttää, mutta tein sen virheen ettö etsin siitä kuvan ja nyt en saa sitä mielestäni. Mitä mun pitäis tehdä? Tai joo, unohtaa se, mutta miten? Apua ):
Moi!
Ensinnäkin: aikuiseen ihastumisessa ei ole mitään noloa. Melkein kaikille on käynyt niin. Esim. minä olen ihastunut Puuhamaan työntekijään ja optikkoon.
Tiedän myös tuon tunteen, että ihastusta ei vain saa pois mielestä. Sekin on ihan normaalia ja välillä häiritsevää.
Sitten toiseen asiaan ja anteeksi, että joudun murskata unelmat: Oletan, että olet alaikäinen. Tiedät varmaan, että ette voi olla lääkärin kanssa yhdessä (tai periaatteessa voisitte, mutta moni ajattelisi lääkärin hyväksikäyttävän sinua, ettekä voisi harrastaa seksiä).
Viimeiseksi: Jos haluat unohtaa lääkärin, millä ei ole mitään kiirettä periaatteessa -mutta jos haluat – suosittelen kavereiden kanssa olemista, miellyttävän musiikin kuuntelua ja asioiden tekemistä, joista tykkäät.
Hyvää kesää! <3
Moi. Olen menossa ysille ja mun mielestä se on ihan normaalia. Esim oon mäkin ihastunu tyylii 30v. kannattaakin yrittää jollain keinolla unohtaa. Se on just hyvä idea että teet jotain mihin keskityt ja mitä tykkäät tehdä vaikka perheen tai kavereiden kaa. Jos se ei ole normaalia tai jos joku sulle niin sanoo, meitä on sitten aika monta epänormaalia xD Hyvää kesää kaikille!
Mullaki on sama ongelma, mut erääl tapaa pahempi: en saa mun 40v opettajaa pois mielestä. Oppitunnit on pelkkää piinaa, sil must tuntuu siltä, että se tietää mun ihastuksesta.
Ei se aikuiseen ihastuminen ole noloa.
Minäkin ihastuin Blind Channelin jäseneen, en nyt kerro kehen, ja tykkään hänestä vieläkin.
Minäkään en häntä oikein mielestäni saa, ja yhtenä yönä näin untakin että asuttiin yhdessä😂
Ymmärrän kuitenkin, että hän on aikuinen, minä 17v, mutta ei sille ihastumiselle mitään voi.
Vaikeaa pitää poissa mielestä.
Toivon nytkin koko ajan että näkisin hänet vaikka kadulla kävelemässä ja pääsisin ottamaan yhteiskuvan😅
Eikä minulla ole oikein mahdollisuuttakaan yrittää unohtaa häntä, koska fanitan Blind Channelia ja ihastukseni on idolini..
Mutta tsemppiä teille jotka ”kamppailette” ihastumisen tunteen kanssa siellä jossain!
