Mulla on kauhee ikävä mun siskoa. Mun perhe on tosi iso ja lestadiolainen ja mun sisko on eronnut lestadiolaisuudesta. En oo nähny mun siskoa varmaan vuoteen. Se ei ollut meillä edes jouluna koska se oli kipeä. Nyt mä nään sen perjantaina, hautajaisissa. Mulla on ihan hirvee ikävä ja siitä on tullu aika etäinen meijän perheestä. Sen elämä on muuttunut tosi paljon ja mä en edes tiedä minkä laisessa kodissa se asuu tällä hetkellä. Ja se asuu jonkun poikakaverin kanssa enkä mä tiedä sen poikakaverin nimeä tai miltä se näyttää. Se oli meillä ennen tosi paljon. Joka viikko melkein joka päivä. Mut sitten sen koira kuoli ja sillä tuli joku työuupumus. Tilannetta on tosi vaikeeta selittää mutta mulla on kauhee ikävä. Toivoisin että asiat ois niinkun ennen. Voisin tulla koulusta ja miettiä onkohan se jo tullut meille kylään. No jos ei olis niin odottelisin sitä ja jos se ei tulis tietäisin että se tulis huomenna. Mutta nyt mun isoäidin hautajaisten jälkeen saatan nähdä sen vasta joskus jouluna tai ehkä kesällä. Ehkä mä haluaisin kuulla onko jollakin sama tilanne tai ehkä mä halusin vaan purkaa tän johonkin. Kamala ikävä on ja se iskee vaan välillä oudosti.
Ihan kauheeta kuulla! Kannattaa sanoa sun siskolle, että ikävöit, niin hän voi ehkä tulla useammin kyläilemään. Lestadiolaisuudessa ollaan tosi tarkkoja siitä, kuuluuko uskoon vai ei, joten ehkä sun sisko haluaa/joutuu myös siksi ottamaan etäisyyttä teidän perheestä. Epäreilua on, jos tuo asia vaikuttaa teidän yhteydenpitoon. Toivottavasti voit pian taas jutella sun siskon kanssa, tai vaikkapa viestitellä/soitella. Ootko muuten kysynyt, voisitko mennä siskosi luo kyläilemään.
Paljon tsemppiä vaikeeseen tilanteeseen <33
Niin pitää vaan ehkä soittaa rohkeesti sille ja pyytää käymään tai kutsua itse itseni sinne.
Mutta musta tuntuu että se ei oo ottanut etäisyyttä sen takia että on eronnut lestadiolaisuudesta koska siitä on tosi monta vuotta ja se on sen jälkeen ollu tosi läheinen silti paitsi nyt. Luulen että sillä on vain ollut rankaa ja sen takia ollut vähän etäinen. Toivottavasti asiat nyt muuttuisi.
Kiitos<33
Moi olen itsekin lestadiolainen. Minulla on itsellä vaikeaa uskon kanssa. Yritä puhua siskosi kanssa mutta älä hätäile. Tsemppiä sulle super paljon<3
Ehk sä voisit soittaa sun siskolle useammin tai vaan chattaa. Tsemppii❤️
