Hei,
Haluaisin apua: Olen ihan selvä introvertti, melko paljonkin, ja muut ystäväni tulkitsevat sen siksi että olen ujo, pelokas ja muuta, jonka takia kiusaavat (tai haukkuvat) minua. En ole kertonut olevani introvertti, sillä he eivät varmastikaan tiedä mitä se tarkoittaa, enkä uskalla selittääkään.
Tykkään olla yksin, mutta jos sanon heille että haluan olla yksin he suuttuvat ja luulevat että en pidä heistä, jonka jälkeen välttelevät mua koko päivän.
Samoin koulun jälkeen en mielelläni ole kenenkään kanssa, koska mulle tulee sitä älyttömän jaksamaton, väsynyt ja jotenkin paha olo?
Se on tosi outoa, ja olen ala-asteella ja olen tässä vähän hiljalleen tajunnut olevani vahva introvertti, ja kaikki on mulle jotenkin nyt niin erilaista.
En yleensä sano omaa mielipidettäni, ja olen yleensä melko hiljainen. Minun pitää aluksi tottua uuten ympäristöön ennekuin voin mennä sinne, ja harkitsen tekojani aina tosi tarkkaan. (mulla on muitakin piirteitä, mutten jaksa mainita niitä kaikkia)
Mulle tulee uusien ihmisten kanssa aina hirveet paineet.
Jos oon hiljanen ja en kerro mielipidettäni, muut (tai ainakin yks mun läheisimmistä kavereista) alkaa aina valittaa siitä, kuinka en kerro omaa mielipidettäni. Jos mä joissain tilanteissa taas avaan suuni ja kerron mielipiteeni, kyseinen henkilö heti toteaa sen vääräksi ja huonoksi. Sekin saattaa vaikuttaa siihen, miks en kerro mun omaa mielipidettä.
Samoin se kun en aina välttämättä halua tehdä asioita ilman harkintaa ja siihen asiaan tutustumista, se tulkitaan aina siksi että mua pelottais se. Oon vaan niin done muiden arvailuista mun käytökseen liittyen, mutten viitsi kuitenkaan mainuta mun introvertteydestä. Mitä tekisin? Mitä mieltä te ootte??
Olin samassa tilanteessa ala-astella, joten ymmärrän sinua erittäin hyvin. Kannattaa miettiä, tuottaako ystäviesi kanssa oleminen sinulle liikaa ahdinkoa. Sinun kannattaa yrittää selittää edes luotettavimmille ystävillesi tarkasti mitä tunnet, kun olette kaksin (sinun ei välttämättä tarvitse käyttää käsitettä ”introvertti”). Kerro, että et pidä siitä, että sinun mielipiteitäsi haukutaan. Ja voit myös kertoa, että se on ehkä syy, miksi et aina sano mitään. Muista, että puhuessasi älä ole syyttävä. Kerro vain tunteesi.
Voit aina muistuttaa(ei negatiiviseen sävyyn), että ihmisiä on erilaisia. Jos he eivät sitä ymmärrä, eivätkä ota sinua tosissaan tai kuuntele, en ole varma kannattaako heidän kanssaan olla enää ystäviä.
Ymmärrän, että se on pelottava ajatus, etenkin, koska uusia ystäviä voi olla vaikeaa saada näin introverttinä. Mutta kannattaa tosissaan miettiä sitä. Itse olin yksin ystäväni välirikon jälkeen (siitä toivuttuani) (Se tapahtui yläasteella) huomattavasti onnellisempi. Sitten löysin ystävän, joka oli myös introvertti ja tulimme hyvin juttuun.
En tiedä, oliko minusta mitään apua :/
Voimia, rohkeutta ja kaikkea hyvää sinulle :)
T: Toinen Introvertti
PS. Muista, että et ole omituinen tai kummallinen. Meitä on monia muitakin!
Mä oon kans introvertti ja tiedän ton fiilksen 100% !!! Ittelle aina opet valittaa et oo aktiivisempi yms ja siks mun numerot on huonmpia ku ansaitsisin. Ihanaa, miten TASA-ARVOINEN koulu on!
Joo… täällä kanssa yksi 13v selvä introvertti.!
Katsottiin koulussa itä ekstrovertti ja introvertti juttuja. Sen jälkeen opettaja käski nimetä luokastamme yhden introvertin sekä yhden ekstrovertin. No minut tietenkin nimettiin introvertiksi ja paras kaverini ekstrovertiksi. Olmme parhaan kaverini kanssa onneksi niin läheisiä, että hän tietää, etten aina halua olla vapaa-ajalla kavereideni kanssa.
Minulle on siis myös tidella vaikeaa, jos olen vaikka sopinut, että olen jonkun kanssa. Silloin yleensä tulee ”ahdistunut” fiilis.
Tutustun mielestäni aika helposti uusiin ihmisiin, koska he eivät vielä tunne minua tai ole nähneet minua vaikkapa koulussa.
Oletteko tekin niin sanottuja ”tutkiskelevia” tai mielellään ”kuuntelevia” ihmisiä, kuin huomion keskipisteenä olevia?
Onneksi en/ette ole yksin!
No jopa oli typerä opettaja. Mielestäni on vastuutonta tuolla tavalla laittaa oppilaat leimaamaan toisiansa mihinkään luonneluokkiin. Tuskin esimerkiksi ujotkaan haluavat tulla julkisesti julistetuksi ujoiksi. Kukin saa tietenkin itse kuuluttaa luonteenpiirteistään, mutta muuten ne pitäisi saada pitää omina asioinaan, eikä yleisinä keskustelunaiheina. Sen verran herkkiä aiheita ne voivat olla..