Isäpuolen syntipukki

Joo tota mun isäpuoli (äidin miesystävä) on ihan kiva ja silleen, mut oon huomannu et sil on vähä ”lapsellisia” tapoja. Se aina tykkää syyttää muita sen ongelmista, ja varsinkin mä oon yleensä sen mielestä syyllinen sen omiin ongelmiin.
Esim. kerran se rikko meidän pakastimen silleen et se ovi ei enää pysyny kiinni joten kaikki pakasteet suli ja meni pilalle. Mun äiti ei ollu kotona silloin, joten se ei ollu todistamassa mitä tapahtu. Mun isäpuoli sit kerto sille et mä olin rikkonut sen pakastimen, ja vaikka oon yrittäny kertoo mun äitille et en rikkonut sitä, niin se ei usko mua.
Sit mun isäpuoli myös välillä huomauttelee mun syömisestä että ”syön muka liikaa” vaik syön paljon vähemmän kuin se ite. Varsinkin jos meil sattuu olee pakastimessa jäätelöö ja oon syönyt sitä, niin se aina suuttuu ettei se saanu yhtään vaikka sil on diabetes niin sen ei ees pitäis syyä jäätelöö.
Se myös suuttuu jos kukaan muu kattoo meiän telkkarista mitään, ja on tosi omistushaluinen siitä vaikka se telkkari on mun äidin. Aina kun se tulee kotiin töistä niin jos katot sillä hetkellä telkkaria niin sun pitää mennä muualle, koska se haluu telkkarin vapaaksi VÄLITTÖMÄSTI kun se tulee kotiin, eikä välitä vaikka sul olis joku leffa tai sarjan jakso kesken.
Sit myös se usein käyttäytyy kuin et mä en saisi muka tuoda kavereita kotiin, vaikka se muutti meille joten mä oon asunu siinä talossa kauemmin ja tiedän et mun äitin mielestä saan tuoda kavereita millon haluun. Ja jos oon vielä saanut mun äidiltä luvan kavereiden tuomiseen, ja mun isäpuoli on kotona, niin se on tosi ilkee niille ja jos me ollaan mun huoneessa puhumassa jostakin niin se huutaa olkkarista että ”OLKAA NYT JO HILJAA!”
Siksi mun kaverit ei enää tykkää tulla meille. Mun isäpuoli on välillä ihan kiva ja normaali, mut sit sille tulee joku yhtäkkinen persoonan muutos ja siit tulee tollanen mitä oon kuvaillu.
En oikeen tiedä mitä tehdä, kun mun äiti on jo ollut sen kanssa lähes 7 vuotta yhdessä ja näyttää siltä ettei ne eroo ainakaan lähiaikoina. Mua ärsyttää se ettei mun äiti usko mua kun oon yrittänyt kertoo noista mun isäpuolen ”ongelmista”.