okei, eli oon 13v atm. mutsiis. nokun oon ollu yhteydessä yhteen tyyppiin kenen kaa oon puhunu joka päivä putkeen noin 9 kuukautta, ja ollaan tosi läheisii, niinkun vois odottaakki. nosiis. nyt se on ignoorannu mua pari päivää. ja siis tottakai olin heti et ”se on fine, sil on varmaan stressiä ja kaikkee omaa” mikä on tosi ymmärrettävää tottakai. mut sit kuulin yheltä mun yhteiseltä kaverilta et se vastas heti sen viestiin minkä laitto, ja se oli vaan semmost jokapäivästä jaarittelua, niinkuin meil kahel on aina ollu kans. no ekan päivän oon silleen ”nohei, on se fine, se on vaan vädyny ja sil on omat prioriteettinsa.” no sit tulee mun yö aivot ja kertoo mulle kaikkee et se vihaa mua yms. ja kaikki on ignoorannu mua tähän mennes (viesti kuudelle tyypille ketkä yleensä vastaa mut nyt ei kukaan oo vastannu noin 7 tuntiin) tottakai oo silleen et kaikki vihaa ja ignooraa yms. ja sit kävi niin et istuin [osa tekstistä poistettu]. nosiis, kaikki on silleen ns hyvin, ku niistä tulee semmosii [osa tekstistä poistettu]. kunnes tulee semmonen kunnon itku kohtaus, taisiis ihan kauhee fiilis, ja [osa tekstistä poistettu]. ja nyt puhun niinkun oikeesti [osa teksistä poistettu]. enkä tiiä mitä tehä. nyt se on ihan ok, ihan silleen kai hoidossa, ettei oo mitään hätää. mut vieläkin tuntuu et oon yksin. Haluisin vaanyhen pitkän halin ja itkeä kaikesta, mutkun en sitä ikinä saa. olen kysynyt, mutta ei anneta. ja siis mulla on kaikenlaisii syömis häiriöi kanssa. mut en tiiä. tuntuu et haluun kadota, mutten voi. ja sit jos auttaa nii mul on kauhee atychiphobia.
Hei!
Olipa hyvä, että kirjoitit tänne ja kerroit tilanteestasi. Ymmärrän, että olet hämmentynyt tuosta radiohiljaisuudesta, joka koski ensin tuosta yhtä tyyppiä ja sitten vielä noita kuutta muuta kaveriasi. Toivottavasti he ovat nyt tätä lukiessasi jo vastanneet sinulle ja olet ehkä kuullut, mistä hiljaisuus johtui. Olisi tosiaan kohteliasta vastata ainakin jonkin ajan päästä.
Olet ihan oikeilla jäljillä liittyen noihin ”yöaivoihin”. Silloin nimittäin vanhimmat aivojemme osat, joissa esim. pelkokeskus sijaitsee, pysyvät aktiivisina, kun taas etuotsalohko, jossa järkiperäinen ajattelu sijaitsee, on levossa. Aikojen alussa olikin järkevää, että kyky pelätä ja olla varuillaan ei vähene yöllä, jolloin vaara saattoi vaania luolan ulkopuolella. Nykyään öisiin vaaroihin harvoin on syytä, mutta aivomme toimivat edelleen samalla tavalla. Voitkin yrittää rauhoittaa itseäsi iltaisin ja öisin tiedostamalla, että pelot ovat silloin ehkä suhteettoman suuria vailla yhteyttä oikeaan elämään.
Yhtä kaikki olisi varmasti hyvä tietää, mikä voisi olla syynä siihen, ettei viesteihisi vastata. Joskus on vaikeaa sanoa hyvälle ystävälle tai edes kaverille, jos joku hänen käytöksessään harmittaa tai loukkaa varsinkin, jos tämä ei sitä itse huomaa. Jokainen meistä sanoo tai tekee joskus huomaamattaan virheitä, joita ei tiedosta tai joista ei väsyneenä välitä. Oletko sinä kysynyt heiltä, oletko jotenkin loukannut heitä tai pahoittanut heidän mielensä niin, ettet ole sitä itse huomannut tai tarkoittanut? Jos et, niin voisitko kysyä heiltä sitä?
Voi olla, että et ole tehnyt mitään väärää, mutta jos olet, niin seuraavan kerran osaat ottaa enemmän asioita huomioon. Jos taas he eivät osaa sanoa mitään, mitä olisit tehnyt väärin, syy hiljaisuuteen on ainoastaan heissä.
Toivottavasti sinulla on tästä episodista huolimatta seuraa ja joku, jolle puhua. Onko vielä joku, johon et ole ollut yhteydessä, mutta joka myös kaipaisi seuraa? Somen perusteella voi näyttää siltä, että kaikilla muilla on hauskaa, mutta jos kaikki postaavat vain siitä viikon ainoasta kivasta asiasta, jää näyttämättä ne kuusi tylsää ja yksinäistä päivää. Some voi siis vääristää, niin kuin varmasti tiedätkin. Moni muu ympärilläsi saattaa olla myös yksin ja kaivata kivaa tekemistä. Ainakin minä täällä haluaisin halata sinua kovasti ja sanoa, että olet ihana ja varmasti hyvää seuraa!
Sinulla oli varmasti kurja olo, kun päädyit satuttamaan itseäsi. Tuo epäonnistumisen pelkosi ei varmastikaan auta näissä tilanteissa. Tietäväkö lähelläsi olevat aikuiset tästä yksinäisyyden tunteesta, kavereittesi käytöksestä, itsesi satuttamisesta ja syömiseen liittyvistä pulmista? Olen ihan varma, että juttelu asioista auttaisi sinua. Osaisivatko vanhempasi auttaa sinua tässä asiassa ja esimerkiksi keksiä muuta tekemistä siksi aikaa, kunnes saat taas kavereistasi seuraa? Jos et vielä saa ammattiapua itsesi satuttamiseen tai syömispulmiin, niin apua on kyllä saatavilla, myös kesällä, ja perheesi aikuiset voisivat auttaa sinua varaamalla sinulle ajan tai menemällä kanssasi ihan paikan päälle.
Mekin juttelemme mielellämme kanssasi tästä tai mistä tahansa muustakin asiasta. Soittaisitko meille seuraavan kerran, kun sinulla on kurja mieli sen sijaan, että satutat itseäsi? Olemme täällä ihan joka päivä, myös kesällä, eikä soittaminen maksa sinulle mitään. Numeromme on 116 111 ja puhelut ovat aina täysin luottamuksellisia ja anonyymejä eli sinun ei tarvitse kertoa nimeäsi. Jos puhuminen on hankalaa, meidän kanssamme voi myös chattaillä. Chat on täällä Nuortennetissä auki joka ilta klo 17-20 vuoden ympäri.
Toivottavasti uskaltaudut puhumaan näistä jollekin etkä enää satuttaisi itseäsi!
Lämpöisin terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä