Itsetuhoinen ja/masentunut?

Hei.
Oon nyt hetken miettinyt että, oonko masentunut kun oon ollut itsetuhoinen. En siis halua kuolla tai mitään. Sen lisäks [Osa tekstistä poistettu.] enkä meinaa pystyä lopettamaan. Oon siis nyt kasin puolivälissä, ja ollut musiikki luokalla puolitoista vuotta, enkä oo vieläkään tutustunut luokkaan kunnolla. Kaikki muut about on tunteneet toisensa jostain nelosessa asti ja mä näin ne ekaa kertaa viime vuonna.

Ja tänä vuonna aloin kokea hirveesti ahdistusta siitä jos teen jotain väärin ja syyttä itseeni tms. Nyt oon tutustunut paremmin pariin mun luokkalaiset ja ne taita olla enää ainoita jotka saa mut tuntemaan olon oikeesti hyväksi. Muut ystävät on tottakai kivoja ja haluisin yhä olla niidenkin Kaa. Ja samalla kumminkin tahtoisin alkaa viettää aikaa kun luokkalaisten Kaa. Nyt oon tehny pari masennus testiä ja sain kaikista keskivaikea/kohtalaisen masennuksen. Kun luin oireista mulla oli noin 75% kaikista netistä löydetyistä.
Haluisin vaan tietää mitä teen kun vanhemmat ei oikeestaan oo sellaisia ihmisiä jotka osaisi auttaa/joille haluaisin kertoa ja psykologi/kuraattori vaikuttaa vähän yliampuvalta. Mun luokanvalvoja on tainnut huomata jotain koska elokuussa se kysy onko mulla kaikki hyvin, sanoin silloin et on. Mutta enää ei taida olla.
Alkuun mun ”itsetuhoisuus” oli sellasta että, ajattelin ettei se NS ”oikeesti oo sitä”, mutta nyt se tuntuu enemmän pakollisesta tai tavalta. En siis tahdo oikeesti kuolla tai mitään, [Osa tekstistä poistettu.]  kyllä. Sen lisäks muo on alkanut [Osa tekstistä poistettu.].

Enkä tiedä kenelle kertoa tai mitä tehä?!?