Kun alotin joulun jälkeen koulun melkein heti ensimmäisenä päivänä se alkoi. Nasta kengässä ja lunta tuolilla pulpetilla ja hatussa. Minua tönitään tunnilla,väliitunnilla ja käytävällä. Miksi aina pitää olla niin ilkivaltainen juuri minua kohtaan. Olen kertonut opettajalle ja vanhemmilleni mutta se kiusaus vain jatkui. Minua haukuttiin läskiksi haisevaksi luuseriksi. Kerroin mustalle tanskandogille Pepille kaikki asiat joita minulle tehtiin. Mutta kun peppi kuoli kaikki kiusasivat minua sillä että peppi oli vammautunut eikä minun olisi pitänyt itkeä koska se oli äitin koira. Silloin suutuin ja huusin että peppi oli kaikkein tärkeintä minulle. Jonkun ajan päästä [osa tekstistä poistettu] kunnes meille tuli uusi oppilas hän oli ainoa kaverini
Moikka!
Sulla on todellakin hankalaa aikaa menoilla nytten. Mutta muista, vaikka se sattuu ja raivostuttavaa, se ei ole kestävää. Koulu on loppujen lopuksi lyhyt aika elämässämme. Et saa alkaa miettiä että onko sinussa se vika että sinua kiusataan. Minua kiusataan ihanyhtä lailla koska uskallan olla erilainen. Myöhemmin vuosien päästä kiusaajat katuvat tekojaan kun näkevät meidät kiusatut vahvoina työssämme tai hyvissä opiskelupaikoissamme!:)
mitä voisit nyt tehdä asialle? Kehotan itse olemaan välittämättä ja katsoa rauhoittuuko tilanne, voit myös kääntyä kuraattorille ja puhua asiasta, sekä hankkia vaikka hyvän nettikaverin :)
tsemppiä sinne!
