Kaveri petti – pitäiskö antaa anteeksi??
Oon tuntenut mun kaverini nyt jo lähes 5vuotta. Ekat 2vuotta ei oltu sillee hirveen läheisiä, pyörittii vaa samois porukois. Kuitenki 3vuotta ollaa oltu jo vähän parempia ystävyksiä.
Mä seurustelin yhden pojan kanssa. Tää poika törmäs myös tähän mun kaveriin. Samalla ku mä laitoin sille tekstaria, tää kähmi mun kaveria, joka kähmi takaisin. Sain tietää tästä.Erottiin sen jätkän kanssa, ja mä annoin kaverille anteeks, kun se pyysi.
Nyt vuosi myöhemmin se laitto mulle viestiä. Ekan kerran se kysyi multa ”mitä kuuluu?”, ja oli oikeesti sen olonen, että sitä kiinnostais. Ikinä se ei oo ollu tällänen. Olin hämilläni, mutta kerroin. Sitten se kertoi, että haluan varmaan tappaa sen. Ihmettelin, että miks. Sitten se tunnusti: Se seurustelee sen jätkän kanssa.
Mä aloin tottakai itkeen, ja mua sattuu. Oon kerran antanu sille anteeks, miks se tekee toisen kerran tällee? Oon pitkään jo tukenut sitä aina vaan, ja nyt se sitten tekee näin? Se raiskattiin taannoin, ja autoin sitä kertoon poliisille. Sen sisko oli sille vihanen, autoin sitä selvitteleen asioita. Mä oon tukenu sitä aina ku se eroo, ja tukenut sitä aina ku sillä on paha mieli. Nyt se maksaa sen takas, vehtaamalla mun eksän kanssa. Uudelleen.
Mä en haluais antaa tätä anteeks. Kuitenkaan mulla ei ole ystäviä. Pitäiskö mun vaan niellä mun tunteet ja antaa anteeks? Mä itken kokoajan, ja mua harmittaa miten hän pysty siihen. Mä kuvittelin, että olisin ollut tärkeä…
Moi!
Kuulostaa inhottavalle!
Tietenkin, tuosta on jo kulunut vuosi joten ihan akuutti ei tilanne ole, tottakai joku lopulta ihastuu tähän poikaan ja on hänen kanssaan joten välillä pitää pystyä päästämään irti!
Kaverisi ei silti tee oikein että ei tee sinun puolestasi mitään (?), sillä ystävyys on kaksipuolista, tehdään toiselle palveluksia ja pyydetään apua kun sitä tarttee, ja toinen auttaa niin hyvin kun pystyy ja jaksaa!
Anteeksi pitää antaa aina, vaikka se olisi vaikeaa!
En kerro kamalan henkilökohtaisesti mutta mua on kohdeltu tosi TOSI ilkeästi ja väärin yhteen tapaukseen liittyen ja se muutti mun elämää aika paljon, yritän silti antaa anteeksi ja yritän nähdä hyvät puolet, sillä oli tarkoitus ja en kuollut siihen joten vahvistuin henkisesti ja kaikkea, mutta silti vaikka antaa anteeksi, sun ei ole pakko olla kyseisen henkilön kanssa jos hän masentaa ja surettaa sinua!
Anteeksi antaminen on prosessi tosiaan, eli älä odota että voisit vaan unohtaa asian huomiseksi ja unohtaa sen, mutta sanon vaan että eteenpäin kannattaa siirtyä eikä jäädä tuijottamaan sitä murhenäytelmää! :(
Puhu kaverillesi mutta koita etsiä muitakin ympärillesi, hän ei nimittäin vaikuta kaikkein otollisimmalta kaverilta ja tämä kyseinen poika taitaa olla hänelle tärkeämpi, mutta se ei tarkoita ettei sinusta kukaan muu tykkäisi!
Tsemppiä ja halaus, toivottavasti autoin edes jotenkin! :)
Se kaveris ei ansaitse sun anteeksiantoasi! Älä anna ja kun sanoit et sulla ei ole ystäviä nii kokeile aloittaa harrastus mikä kiinnostaa sinua ja sieltä saisi kavereita jotka jakavat saman kiinnostuksen kohteen kuin sinäkin ja jos se ei kelpaa niin minä voin olla sun kaveri vaikka!
Joo siis sun kannattaa antaa anteeksi. Minullekkin on tapahtunut noin, mutta sen sinun kaverin olisi kannattanut kertoa aiemmin. Oletko kertonut jollekkin aikuiselle? Kannattaa kertoa myös vanhemmille. Mutta pyydäppäs siltä kaverilta anteeksi ja kyllä hänkin antaa ;) Onnea!
Mä olen toi siis joka nyt kirjotti ton tekstin. Annoin tyypille anteeks, koska musta tuntu pahalta. Sovittiin että pidettäis pienet bileet tän sovinnon kunniaks. Odotin sitä viikon, pistettii tekstareita joka päivä, kunnes sitten just edellisenä päivänä hän pistääkin että haluaakin mielummin mennä johonkin muiden kavereiden kanssa. Jostain syystä mä menetin voimani ihan kokonaan ja sanoin ettei tää touhu vetele näin – tällästä tää on ollut jo siitä lähtien kun jätin ton poikaystävän minkä kanssa nyt hän on. Nyt taas meni välit, enkä jaksa korjata enää.
Niin siinä kävi, ei hän ansainnut anteeksipyytöäsi. teit oikein kun katkaisit välit.
Hei ! Muista , että poikaystäväsi saa valita , että kenen kanssa seurustelee. Se ei ole välttämättä ystäväsi vika ! Jos ystäväsi rakastaa poikaystävääsi ja poikaystävä häntä , mutta ei sinua, siitä ei voi syyttää kaveriasi. Voit jutella ”poikaystäväsi” kanssa näistä asioista. Jos pyydät häntä kertomaan hänen tunteet kaveriasi kohtaan , niin voit pyytää häntä olemaan edes kaverisi. Juttele myös ystäväsi kanssa tästä asiasta. Rakkauteen tarvitaan aina kaksi. Se ei riitä , että sinä rakastaisit tätä poikaa, hänenkin pitää tuntea samoin sinua kohtaan . Muista puhua heidän kummankin kanssa ! Mielummin haluat itkeä totuudesta kun suuttua valheesta. Lykkyä tykö ja iso halaus ! (:
Hän ei tee tuota enää vahingossa, hän käyttää ilmeisesti anteeksiantoasi pelkkänä leluna ja leikkii sen kanssa.
Anteeksi anto ei aina tarkoita sitä että ollaan sitten sen jälkeen parhaita kavereita läpi elämän, vaan sitä että hyväksyt itsesi, ja toisten tekemät virheet ja unohdat ne, ja jatkat etsenpäin!
Sano tälle henkilölle että hän on todella törkeä sinua kohtaan ja että et halua olla hänen kaverinsa enää (jos siis et halua olla, sano miltä sinusta tuntuu) ja että annat anteeksi mutta et jatka enää toisten pomppupallona, jos vielä jatkaa tuota, älä pidä viha-viha suhdetta mutta ei sun pakko ole olla tuollaisen kanssa!
SÄ aiheen aloittaja, ansaitset paljon parempaa kun tuollaisia selkäänpuukottavia kavereita, ehkä hänellä on ongelmia jotka ajavat hänet tekemään noin, mutta se ei ole silti oikein.
Nosta pää ylös ja keskity muihin asioihin kuin ihmisiin jotka ei ansaitse sun huomiotasi noin törkeiden temppujen jälkeen.
Jättimäinen hali ja siunausta sinnepäin, kyllä kaikki muuttuu vielä paremmaksi! :)
Mielestäni sinun kannattaa kertoa tästä jollekkin. Vaikka aikuiselle tai kaverille itselle, että et pidä hänen käytöksestään, koska täytyyhän ystävien olla rehellisiä toisilleen. Jos hän jatkaa tuommoista käyttäytymistä(ja jos se sinusta tuntuu kauhean epäreilulta)silloin viimeistään kannattaa kertoa siitä. Jos olet jo sanonut siitä kaverille eikä hän vieläkään lopeta kannattaa jo kääntyä aikuisen puoleen. Mielestäni tuo on aika epäreilua kaveria kohtaan tai ylipäätänsäkkään ihmistä kohtaan.
Mun kaveri feikkasin oman kidnappauksen, kertoi että minä varastin sen pyörän vaikka itse antoi luvan ajaa sillä. Sitten se vielä postasi omaan stooriin että ”Auttakaa”, ”Toi kidnappas mut (tarkoitti mua) ja sen äiti puhui mulle sen jälkeen ja sen poikaystävä huusi mulle ja sanoi että soittaa poliisit jos näkee meidät yhdessä. Sitten mä itkin pitkään ja kotona kerroin mitä tapahtu, jonka jälkeen iskä soitti sen äidille ja sitten vielä poliisille, joka soitti mulle aiemmin. Pitäisikö antaa anteeksi vai olla antamatta?