Onks ne kavereita jotka haukkuu/dissaa välillä mua? Niiku esim. meil oli ollu n. viikko sitten pesistä liikkatunnilla ja mä olin se joka heittää sen pallon ilmaan. (Joku lukkari vissii?) En ollu mikää paras siinä. Niisillo ku katottii opet vs. 6 lk. Nii mun yks kaveri sano et: ”olis nii noloo jos sä olisit nyt tuol heittämäs sitä palloo ilmaa! Mä häpeisin sun puolesta ku olit nii huono siinä!” Nielin siinä samassa itkua. Sit joskus n. kk sitten mun kaveri sano et oon iha sika ruma. N. päivä sen jälkee se sano ku lauloin et oon ihan paska laulaa. Ja n. päivän päästä ku oli enkun tunti nii mä tein semmosen piirustus tehtävän nii se sano et mä tein sen tosi huonosti… :'( melkee aloin itkee siin… sit jossain vaihees ku olin iha alakulone nii se kysy onks mul kaikki hyvi nii kerroin sille et pahotin mielen ku se haukku. Sit se sano et: ”apua sori! En mä tarkottanu! Nyt must tuntuu et mä oon ihan sika ilkee ja paha ihminen!” Joopa joo. Se sano sen niin epäuskottavasti että oksat pois! :/ Sit joskus se sano et mul on nii pienet rinnat et joku vois luulla et oon poika! Olin vaa sillee et no jee! Kiitos ku ilmotit. En siis suinkaan tienny. Ja yks mun toine kaveri sano et oon retu. Helppii! Pitäiskö mun yrittää viel kestää? Vai mitä mun pitäis tehä? Kertokaaaaaa!
tiedän tunteen. mullakin on kaveri joka haukkuu mua melkeen päivittäin. se ei hauku aina suoraan vaan kierrellen lauseita, mutta se tuntuu vielä pahemmalta. hän on haukkunut minun reisiäni koska ne ovat liian laihat tai muutenkin kroppaani koska näytän sairaan laihalta.. :/ se loukkaa minua ja kotona itken öisin mutta silti olen kyseisen henkilön kaveri. monesti on tehnyt mieli panna välit poikki mutta koskaa ei ole ollut pokkaa.
jos tuo henkilö tekee sinut niin onnettomaksi ettet enää kestä niin parempi jättää se. mielummin yksin kun jonkun kanssa joka tekee olosi huonoksi. varmasti on kavereita jotka pitävät susta tollasena ku oot :) eikun pää pystyyn ja hymyä huuleen. kyllä sä pärjäät, älä anna tommosten tyyppien pilata sun päivää sillä et ne selittelee sulle valheita. sää oot just täydellinen tommosena ja jos ne ei sitä nää ni se on niitten ongelma :)
Mulla on vähän sama ongelma…Mul on kyllä kavereita,mutta ne 3 joita olen aina pitänyt parhaimpina ystävinäni(me on tunnettu 7 vuotta)haluaa nyt olla vain kolmestaan ilman mua ja ne haukkuu aika lailla mua…En haluis menettää niitä,koska mun koulussa ei ole muita mun kavereita,eikä niitä noiden lisäks ookkaa,kun pari.Silti mun mielestä oikee ystävä EI hauku!Kannattaa olla niiden kavereiden kanssa,jotka ei hauku ja,jos ne haluaa olla sun kavereita ne pyytää sult myöhemmin anteeksi.:)
Älä oo enää niitten kaveri jos suinkin voit olla olematta!
Ansaitset parempaa kun ilkeät haukkujat!
En tunne teitä enkä tiedä suurempia faktoja teidän kaverisuhteesta, mutta kertomasi perusteella ystäväsi vaikuttavat todella ilkeiltä ja ei ainakaan kavereilta vaikuta.
Ystävät ei hauku, se on fakta. Jos oikeasti on kiva ja luotettava ystävä niin siihen voi luottaa ja olla oma itsensä, niitten hyvien ja huonojen puolien kanssa!
Tietysti välillä kaikilla voi mennä toiseen hermot mutta se riita lopetetaan anteeksipyynnöllä.
Kukaan ei saisi haukkua ketään ja jos nuo seuralaisesi oikeasti huomauttelevat noin paljon, niin jos mahdollista niin kannattaa etsiä seuraa muualta.
Puhu myös esim, vanhemmillesi tai koulukuraattorille tms, asiasta sillä haukkuminen (=kiusaaminen) on vakava asia.
Olet varmasti mahtava ihminen ja ansaitset parempaa, tsemppiä! :)
Todella ikävää, että olet joutunut kestämään tuollaista. Eivät tuollaiset ole oikeita kavereita. Kenenkään ei pitäisi joutua kestämään tuollaista kohtelua. Oletko jo kertonut vanhennillesi?? Entä opettajalle tai kouluterveyden hoitajalle?? Voisit keskustella heidän kanssaan asiasta.Mulla oli yhessä vaiheessa saman tapainen tilanne, vaikka haukkuminen ei kohdistunutkaan minuun vaan minulle tosi rakkaaseen ihmiseen, poikaystävääni. Yksi poika johon olin aiemmin ollut ihastunut, sanoi ”se on ihan retu se sun poikaystävä ja säkin oot tollanen huora”… olin ihan maissa… sitt vaan päätin että mö en enää oo väleissä sen pojan kanssa koaka se ei kerran yhtään kunnioita muo. Kaikkia ei tarvitse miellyttää, mutta haukkuminen on väärin. Kenenkään ei sellaista tarvitse kestää.
Tollanen saattaa johtua siitä että ne sun kaverit on kateellisia sulle, jos Sä oot vaikka hyvä piirtämään ja ne ei.
Mutta sinuna kysäisisin että haluavatko/haluaako se/ne ees olla mun kavereita
Oon kuullu monilta että musta puhutaan mun tietämättä kaikkea ettei jaksa kuunnella mun avautumisia ja sitte f2f esitetään niin hyvää kaveria…
Mun kaverit haukuu mua läskiksi ja vauvaksi mitä teen :D
pahotin mun kaverin mielen nyt on kurja olo en tiiä mitä pitäs sanoa
mun kaveri haukkuu mua koditomas ja et mulla ei oo rahaa ja et mulla on iha sairaan huono elämä
ja et älä tuu kerjään tänne auttakaa mitä mun pitäs tehä!
Mul on sellanen ”kaveri” joka haukkuu mua melkee joka päivä se yleensä vaa sanoo et oon possu ja et oon iso iha vaa mun kropast. Ei oikee oo se kivaa.Oon sanonu sil siit ku se on sanonu must joitain mut se vaa jatkaa. ja oon snonu siit et se on haukkunu oon muutenki mun kropast sillee et en pidä.meil on ollu vähän sellanen kaveri suhde et menee ylös ja alas.
Mulla on sellanen ”kaveri” joka haukkuu mua melkee joka päivä possuks tai isoks oon sanonu sil mut se jatkaa. Oon sanonu siit et se haukkuu mua.oon muutenki mun kropast sillee en pidä. Meil on ollu ain kaveri suhde et menee ylös alas. Mut tää on jo jatkunu kaks vuot.
Ymmärrän, omat ”parhaat” kaverit jotka oon tuntenu n. 5 vuotta, haukkuu, pilkkaa esim mun mielipiteitä.
Mulla ei oo monia ystävii, ja ne on tavallaan mun ainoot ”ystävät”.
Oon tosi stressaantunu ja ahdistun helposti monista jutuista, esim koulusta.
Esimerkkejä sellasesta pilkkaamisesta on vaik se ku ootin mun kolmatta kaverii tän toisen kaa, meijän edessä oli sellane iso puu jossa joku lapsi kiipeile. Se tyyppi oli tyylii viiden metrin korkeudessa, jollon mun kaveri sano ”Kunpa toi lapsi tippuis ja taittais sen niskat” ja kuten sanoin oon helposti ahdistuva ihminen, järkytyin siitä vähän varsinki ku sen kuuli oman ”parhaan ystävän” suusta, no siis sitte se mun toine kaveri tuli ja lähettiin kotiin yhtämatkaa, mun toinen kaveri (joka oli toivonu sen lapsen tippumista) alko selittää sitä juttuu tälle toiselle ystävälleni (No sanotaan tätä joka toivo sen lapsen tippumista vaikka Liisaksi ja tätä toista Maijaksi) eli siis Liisa selitti tätä juttuu Maijalle, ku sanoin jotain tyylii ”Musta on aika ahdistavaa puhuu siitä, että Liisa toivoo pienen lapsen kuolemaa..” mun kaverit tosiaan tietää et oon stressaantunu ja helposti ahdistuva, mut silti ne suuttu mulle ja alko paasata siitä, miten mun ei tarvii ”aina aihdistuu kaikesta koska se on ärsyttävää eikä ne enää jaksa mun valitusta jokasesta pienestä asiasta”. Kun tää Liisa oli sitte häippässy omaan kotiinsa ja kävelin jotai kymmene metrii Maijan kaa, yritin tehä viel sovintoo sen kaa sanomalla jotai ”Tiiäthän et ootte mulle tosi tärkeitä” mut se vaan hymähti jotai ja sano ”ööö..Moikka..” ja lähti pois.
Tää ei ehkä kuulosta isolta jutulta, mutta ainoot asiat mitä ne on nyt yleensä on mulle sanonu on valitusta, hukkumista ja pilkkaa.
Toine nopee esimerkki on se et ku olin pari vuotta sitte ostanu kalliilla rahalla jotkut farkut ja olin toivonu niit ties miten monta vuotta lahjaks ja iu vihdoin sain ne, menin ne päällä kouluu, ku otin mun sellasen pitkän takin pois, tää toime kaveri alko nauraa niille Ihan TÄYTTÄ KURKKUA…en käyttäny niitä sen päivän jälkee vaa myin ne pois..Saattaa kuulostaa tyhmältä että lannistun toisten mielipiteistä tolleen..Mut se oli tyyliin kolme vuotta sitten ku olin kolmosella, enkä tajunnu et sen mielipitellä ei oo yhtään väliä..
Iteläki ’paras kaveri’ haukkuu. Se on monta kertaa haukkunu mun painoa ja se tietää että oon tosi epävarma mun painosta.
Sitten se on haukkunu mun lauluääntä kun musta tuntuu siltä että se on ainut asia missä oon hyvä. Se tietää kanssa että ahdistun tosi helposti ja aina valittaa siitä että kerron sille kun oon ahistunut. Se sanoo aina vaa että älä aina valita.
Sama fiilis :(.. Mun melkein ainut kaveri haukkuu mua koko ajan, siis joka päivä. Koskaan ei ole sellaista päivää millon se ei haukkuisi minua. Jos en tiedä jotain lyhennettä tai jotain asiaa hän heti alkaa haukkumaan minua vajaaks, tyhmäks,reduks ja kaikeks maholliseks. Se tuntuu pahalta ja siltä et mun pitäis tietää kaikkee. AINA kun käyn vessassa se rämpyttää sitä kahvaa ja huutaa et käynkö paskalla eikä se oo kivaa ku siinä käytävällä on ihmisiä. Se käy jo vähän tylsäks ku se haukkuu samallailla joka päivä mut se tuntuu pahalta. Kuvis tunnilla tehtiin työtä ja se nauro ja haukku sitä työtä. Siitä työstä tuli vähän iso niin se sano et ”ihan tekijänsä näkönen” ja haukku sitä työtä läskiks. Se mulla oli uus huppari ja se koko ajan töhri sitä ja ärsytti mua et se pilas sitä kuvistyötä ja sörkki sitä. Mä nauroin mun sisällä kun mun työstä tuli hienompi ku sillä ja sen sano se kuvisopekin :D . Ei mulla silleen tunnu pahalta et se haukkuu mua koska tiiän et sillä on paska olla, vanhemmat eronnu ja muutenki ne ei pidä siitä huolta kunnolla, mut silti se jää tonne mun päähän pyöriin ja illalla kun meen nukkuun itken koska se on ainut hetki jollon sen voi tehä. Haluisin vetää välit poikki mut se ei oo kauheen helppoo ku se on mun melkein ainut kaveri. Vapaa-ajalla hän on mukava ja kiva mut koulussa se tekee musta hirveen ha haluu mulle epävarman olon. Hän muistuttaa ja nauraa mulle koko ajan siitä että mulla ei oo kavereita ja sillä on enemmän kun mulla. Se sattuu koska en voi sille mitään :/