Artikkeli tuli vastaan, kun selasin HS:n tekstejä metallimusiikista (julkaistu 2003; lainattu koko avauskappale):
> KUUDESSA VUODESSA HIM on päässyt tilanteeseen, jossa se on – paitsi myynyt kaksi miljoonaa levyä – kadottanut kiinteän yhteytensä suomalaisiin rock-alakulttuureihin, ehkä Helsingin soittajapiirejä lukuun ottamatta. Metalliväki, jonka keskuudessa HIM alun perin syntyi, pitää sitä teinityttöjen suosimana pop-yhtyeenä, jossa on vähän hinttarin näköinen solisti.
https://www.hs.fi/kulttuuri/levyarvostelu/art-2000002581233.html
Toimitukselta ei näytä saavan mitään vastausta — alkuun kysyin vain, kuinka laajasti solvaavana pidettyä sanaa* mahtaa olla lehdessä käytetty, ja käytettäisiinkö vielä missään muodossa.
Seta-järjestö pystyi avaamaan asiaa, ilmeisen faktapohjaisesti:
>20 vuotta sitten ei oltu vielä kovin sensitiivisiä lehdistössä. Myös muita loukkaavia sanoja esiintyi. Nykyään tilanne on paljon parempi.
>
> Muuta vuosi tuon jutun julkaisua aiemmin homoseksuaalisiin tekoihin kehottaminen eli kehotuskielto oli voimassa (1999), mikä näkyi lehdistössä aiheen sensuurina. Koska ei ollut asiallista kirjoittelua, ei toimituskunta myöskään saanut palautetta mikä on ok ja mikä ei.
* https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/hinttari?searchMode=all
