Mua kiusattiin viime vuonna tosipaljon. Siihe kiusaamisen liitty haukkumista, ulkopuolellejättämistä, lyömistä, kuristamista yms. Kaikki käänty mua vastaan, ihan kaikki.
Se sattu.. Enää en uskalla näyttää tunteitani tai ilmasta omia mielipiteitäni. En uskalla olla vieraitten ihmisten seurassa.. Mitä voin tehä?? Saan nykyyäkin kuulla siitä ku oon muuttunut.Kukaa ei halua olla mun kanssa koska oon muuttunut enkä sano enää mitään.
Mulla on pian työssäoppimista pari viikkoa ja opettaja käskee jokaisen menemään yksin jonnekin mutta mä en pysty.. Mua ahistaa jo ajatuski et joutuisin menee yksi.
En haluu olla heikoin lenkki .. :/
Tarvin apua .. :(
Törkeetä, et sut jätetään porukan ulkopuolelle vaan koska oot muuttunu! Itselleni kävi melkein samoin yläasteaikoinani, paitsi että omat kiusaamiskokemukseni eivät olleet noin pahoja. Nykyäänkään en aina oikein tiedä miten päin olla vieraiden ihmisten seurassa.
Oisko sulla joku luotettava henkilö, jonka kanssa puhua, vaikka vanhemmat? Itse olen -kantapään kautta ja turhaan kärsineenä- huomannut, että keventää mieltä huomattavasti kun ei oo enää yksin ongelmiensa kanssa. Ja jos vanhempien kanssa puhuminen tuntuu alkuun pelottavalta, voit soittaa nuorten apupuhelimeen.
Onko koulussasi taas joitakuita muitakin yksinäisiä? Itse kun menin opiskelujeni perässä aivan tuntemattomalle paikkakunnalle kouluun, jossa en tuntenut ketään, liityimme juuri erään toisen yksinäisen kanssa samaan porukkaan. Ja vaikka tuntuis ettet keksi mitään sanomista, jo läsnäolokin on hyvä. Erään porukan kanssa emme juttele paljon, mutta jo yhdessä oleminen yhdistää;). Tuostakin työssäoppimisjutusta voisit puhua luottamuksellisesti opettajasi tai/ja kuraattorin kanssa, ja jos kerrot miltä susta tuntuu, uskoisin mahdollisen ratkaisun löytyvän.
Jaksamista sulle, ja aurinkoisia kevätpäiviä!
