Tää kysymys on nyt enemmänkin uskoville, mutta jos joku ateisti on kokenut joskus uskoessaan kiusaamista, voi sekin kertoa.
Huomatkaa tosiaan että vaikka oon uskovainen, en oo sellanen geneerinen tyyppi joka ei muusta puhukkaan ku uskonnostani. Mä harvoin sanon kellekkään että uskon, yleensä ihmiset kuulee sen muilta tyypeiltä. Juorut ku liikkuu nii helposti…. Onneks on muutamia ihmisiä jotka ei yhtää tiiä että uskon, enkä heille tuu koskaan kertoonkaan.
Mä ite siis oon uskovainen, ja saan siitä lokaa niskaan tosi paljon. Ala-asteella mua haukuttiin typeräksi kun uskoin, naureskeltiin ja osoiteltiin, huudeltiin ja nimiteltiin. Opettajat halveksu (en siis ole kirkossa) ja nimitteli mua, soitteli isälle haukkuakseen mua. Eräs opettaja otti ihan työkseen sen, että se nolas mut uskontoni nimissä melkein päivittäin.
Yläasteella kuvaan astu uus nimitys ”Ateisti”, ja moni kertoi olevansa kyseistä ryhmää edustava henkilö. Mulle se oli ihan ok, mutta koska mä en mennyt mukaan ateistien ryhmään, sain vielä enemmän lokaa niskaan ku aikasemmin. Juorut alko kulkeen, ja lopulta jopa mun omalla kotipihalla heiteltiin mua päin talvisin lumipalloja, kesäisin pieniä kiviä. Mulle huudeltii kaukaa jo, jos joku sattu mut näkeen. Aloin tosi varovaiseks, ja pikku hiljaa aloin vihaan uskontooni, ja lopetin.
Musta tuli tosi onneton koska uskonto antaa mulle toivoa paremmasta. Mä itkin paljon, pelkäsin ja menetin ihmisiin kokonaan uskon. On totta ettei mua sit enää kiusattu ja olin ”cool”, mut pyydettii juhliin jne… Mut sitten ne juhlat oli jotai ryyppäämistä, kaikkien kanssa seksin harrastamista ja kaikkee typerää. Juhlien päätteeks kaikki haettii poliisiautolla putkaa yöks (nuoremmat meni johki laitoksiin) Ihmiset valehteli, jotkut käytti huumeita ja jotkut hakkas toisensa sairaalakuntoon. Joku joutu sairaalaan alkoholimyrkytyksen takia, joku ajo mopolla päin seinää kännissä. Se ei ollut yhtään hauskaa.
Nyt oon taas uskossa ja taas haukutaan. Mä en pidä ihmisistä kyllä yhtään, ja tunne on molemminpuolinen. Kuulen usein olevani mielenvikanen, typerä, idiootti, hihhuli, naurettava, pelle, (ruma + muut ulkonäköjutut), nipo, kukkahattutäti, ilonpilaaja, huumorintajuton, natsi, valehtelija jne jne.
Uskonnossa silti olen ja pysyn, sano muut mitä sano. Ärsyttää kyllä kun ei saa vapautta olla omassa uskonnossa, mutta minkäs teet. Kokoaika lietsotaan vihaa uskontoja kohtaan, ja ihmiset vielä nielee jokaisen valheen vaan saadakseen syyn vihata uskovia. Musta jos ei halua olla uskonnossa eikä uskonnoista pidä, sen vois pitää ihan omana tietonaan eikä levitellä valheita ja rasistisia harhaluulojaan muille..
Mä oon myös uskovainen mutta mua ei kiusata siitä. Tai no en ole kyllä kertonut tästä kenellekkään. Oletko kertonut tästä vanhemmillesi?
Oon kertonut mutta vähä paha ku niitäki kiusataan. Töissä niitä haukutaan ja syrjitään.. Isä otti just pitkän sairasloman ku se on nii masentunut sen kiusaamisesta. Äiti ei oo kyllä uskaltanut puhuu mitään uskonnosta, mutta edellisessä työpaikassa sitä kiusattiin nii et se itki välillä vaan. Nyt se sit ei oo kertonu enää.
Samaa mun sisaret kärsii, tosin ne on vähä varomattomia ja hölöttääki tosta uskonnosta ehkä vähän liikaakin, ja ihmiset ärsyyntyy siitä. Kuitenki musta on ihan hirveetä mitä kaikkee veljellekki on tehty (pahoinpidelty useesti) ja sisko kans on ollu kiusattuna….
Kauheinta musta on ku perhettä kohtaa hyökätään näin. :/ pelottaa ihan hirveesti kaikki, enkä uskalla oikeesti sanoo kellekkää mun uskonnosta. Lisäks on pelottavaa mennä viettää meidän uskonnon juhlia, kun pelkään et tyylii joku vielä tulee hakkaan/tappaan mut. Sit ku tätä on mahdoton rajata/lopettaa! Oon kertonut tästä koulussakin ja siihen yritetään puuttua, mutta se ei vaa lopu. Aina kun joku lopettaa, toinen alottaa.
Joo meidän koko perhe on kanssa uskovaisia ja kuulun äitini kanssa gospel riders moottoripyöräkerhoon. Mä en oo kertonu kovin monelle. Mutta tässä maailmassa se on ongelmana että kukaan ei ymmärä että jokainen on erilainen. Mutta voimii sulle! :) <3
Joo meidän koko perhe on kanssa uskovaisia ja kuulun äitini kanssa gospel riders moottoripyöräkerhoon. Mä en oo kertonu kovin monelle. Mutta tässä maailmassa se on ongelmana että kukaan ei ymmärä että jokainen on erilainen. Mutta voimii sulle! :) <3
Ennen mulla oli paljo uskovaisia (lestadiolaisia) kavereita, kaikki oli hyvin. Sitte mää menin vitosluokalle, ja mulla ei siellä ollu enää uskovaisia kavereita. Mun luokan pojat aina haukkuu lestaksi ja se ei oo mitään maailman mukavinta… Sitte meillä on semmonen kaveriporukka, mutta siellä ei oikee hyväksytä sitä että uskon Jumalaan.. Siinä porukassa on alkanut oleen kaikkia tykkäyksiä, mutta kukaan ei tykännyt musta sen takia KOSKA Sä oot lestadiolainen!!.. Niinku aivan ku suomessa ei ois enää mikään uskonnon vapaus ku suunnilleen ei enää kamujakaa oo…
Mustaki tuntuu ettei suomessa oikeesti oo uskonnon vapautta enää… Mustakaan kukaan ei oo ikinä tykännyt koska oon ollu uskossa, ja sitten kaveritki lähteny ympäriltä, kun en voi tehdä kaikkee mitä ne. Se on ärsyttävää!
Itse kävin ala-asteella ensimmäisen vuoden uskonnonopetuksessa ja siitä lähtien sitten elämänkatsomustiedon tunneilla. En ole uskonnollinen ollenkaan ja siitäkös sitten muut saivatkin kiusaamisen aiheen. Onnekseni se oli suurimmaksi osaksi kuitenkin lievää. Tietenkin kaikki uskovat mihin haluaa, mutta onhan esimerkiksi kristinusko mielestäni hieman järjetön. Ja sama pätee mielestäni suunnilleen muihinkin uskontoihin, kun ateismia ei oikeastaan uskonnoksi lueta jumalten sun muiden puuttuessa.
Aika ajoin tietysti minullekkin tyrkytetään pääasiassa kristinuskoa ja syntien sovittamista etten pala h*lvetissä ja se alkaa rasittaa. Maan päällä ei koskaan ole ollut henkilöä joka muuttaa veden viiniksi, sekä iänikuinen tarina ihmisen syntyä: ”aikojen alussa” oli vain kaksi ihmistä, Aatami ja Eeva, joille syntyi kaksi poikaa. Ala siitä nyt sitten selittää miten suku jatkui.
Ja jos näin lopuksi ajattelet kaikkien ateistien olevan juoppoja ja narkomaaneja, liikut todellakin oudoissa porukoissa. Itse olen todella passiivinen ja annan teidän uskonollisten olla rauhassa kunhan teette saman minulle.
Ei onneksi kiusata..mutta se vaan häiritsee ku kaverit on ateistei vaik ne on juu käyny riparin, mut sit ku se alkaa nii siit ei tuu loppuu! eli se ku ne alkaa puhuu pahaa Jumalasta..se sattuu mun sydämmeen ja en haluu sil hetkel kuunnella niitä..:( ja sit ku ne miettii yhes et ei Jumalaa voi olla olemas ym..mut ei muo kiusata ainakaa tarkotuksel :)
Must tuntuu et halusit tulla kommentoimaan tänne vaan vähä sil tyylil et ”kyllä ny uskovii on oikeus kiusata”, koska itekki myöntäilet kuin typerää on uskoa, ja kuinka ite et usko. Jos haluat että sinut jätetään rauhaan, voisi olla hyvä jos tulisit myös puolitiehen vastaan, etkä odota vain muiden tekevän siirtoja ensin.
On mulle monesti sanottu miten tyhmää on uskoa ja ”leikillään” aina vihjailtu tämmösiä asioita.
Ihan kristitty olen siis. (:
On tosi ääliömäistä haukkua toisten uskomista tai uskottomuutta, se on ihan jokaisen oma asia kehen uskoo vai uskooko mihinkään, ja mulle on tosiaan ihan sama onko joku kristitty vai ei, vaikka tietty mä toivon että hän olisi, sillä uskonto on auttanut mua, mun läheisiä ja puolituttujakin paljon, niin tottakai toivon sitä rauhaa ja luottamista muillekin, en siksi että ”haukutaan kaikkia epänormaaliks jotka ei usko ja ollaan kauheita”, en todellakaan halua sitä.
Eli yks tyhmimmistä teoista on kiusata toista ja haukkua toista, ihan sama johtuiko se kiusaaminen isosta nenästä, erilaisista vaatteista tai uskonnoista, se on silti aina tyhmää.
Ja mitä te ei uskovat menetätte jos joku uskoo, tuskin se teidän elämää muuttaa jos joku toinen tekee mitä haluaa? Mä uskon silti vaikka mua kiusattais, uskominen Jeesukseen antaa mulle voimaa.
En siis halua ite kiusata ketään oli syynä mikä tahansa ja oliskin kiva jos ees jotkut älyäis lopettaa sen kiusaamisen, se ainakin vie teiltä paljon pois.
Siunausta kaikille ja kiusaaminen on tyhmää :)
Mä olin ennen uskovainen, mutta en enää, koska uskovaiset on olleet mulle ilkeitä ja pahoja:(