Oon siis transtyttö lukion ekalla ja esiinnyn suht maskuliinisten stereotypioiden mukaan. Vanhemmat tietää ja tukee mutta en oo julkisesti uskaltanu olla itseni. Onko porukalla kokemuksia tai vinkkejä mitä tehdä ja mistä alottaa
Kokemusta löytyy itellä 🙋
Kokemuksen perusteella ei välttämättä oo paras taktiikka tulla kaikille kaapista heti (tein ite näin, meinas vähä kaikki hajoo itellä mut sit psykologi on auttanut tosi paljon)
Saattaa siis aiheuttaa paljon stressiä sun muuta, ja vielä ku siihen lisää ne homofoobiset ihmiset nii ai että.
Tuu vaikka eka ulos sun läheisille kavereille, jos ne on oikeesti luotettavii.
Toki jos siis haluut tulla kaikille kerralla nii tuu vaa, varaudu kuitenkin siihen et se saattaa olla kuormittavaa🤔
Tosiaa siis varaudu niihin homo-/transfoobisiin ihmisiin, vaikka eletään jo vuotta 2024 niitä saattaa löytyy yllättävän paljon. Jos ne sanoo sulle jotai paskaa nii yritä vaa ingnooraa, monesti niil menee kiinnostus jos et huomio niitä.
Joo tää oli ny aika lailla vaa jotai random yappaystä jostai mut toivottavasti oli ees jotai apuu:’D tsemppiä!!!
Mä aloitin kaapista ulos tulemisen kasiluokan loppupuolella. En tehny mitään suurta ilmoitusta, mutta jos joku kysy, en mä viittiny valehdella. Enkä mitenkään piilotellut sitä; suurin osa varmasti pysty päättelemään, että oon queer. Tänä lukuvuonna oon tullu kunnolla kaapista. Vaihdoin nimeni, laitoin non-binary -pinssin reppuun yms. Jonkin verran on tullu vihakommentteja, mutta ei melkeen ketään oikeesti kiinnosta.
Teoilla kaapista ulos tuleminen voi joskus olla helpompaa kuin sanoilla. Mikäli se on sinulle mahdollista ja luontevaa, ala vain toteuttaa sukupuoltasi ilmaisussasi tavoilla, jotka sinulle sopivat. Meikin, hiusten ja vaatteiden sekä sukupuolen välille ei koskaan voida vetää yhtäläisyysmerkkejä, mutta ne ovat väline meille ilmaista sitä, mitä sisäisesti koemme. Voit lähteä liikkeelle jostain ihan pienestä ja huomaamattomasta laittautumisesta ja katsella, minkälaisia reaktioita aiheutat ympärilläsi. Yllättävän monet eivät oikeasti edes huomaa. Itselläni on kaksi selkeää toisistaan poikkeavaa tyyliä ja ilmaisutapaa, eikä kukaan ole oikeastaan edes kiinnittänyt asiaan sen suurempaa huomiota. Tärkeintä on, että koet itse olosi hyväksi ja mukavasti oman ulkomuotosi kanssa.
Ei ny liity tähä hirveest mut tunteeks tyypit jotai alaasteel olevii jotka ois ulkonta kaapist
