Siirry sisältöön
11v tyttönen

Moikka! Mullakin tulee melkein aina ikävä äitiä ihan sama missä olin yötä.. Se on jännä tunne, vähän niinku mahassa ois möykky. Mulla ois vinkki niille ketkä ikävöi

1. Ensinnäkin ajattele kivoja asioita, ja tee kivoja asioita
2. Mie en ainakaan ite tykkää soittaa vanhemmille koska sillon mulle tulee ikävä. Mutta laitan aina viestiä. Kannattaa kertoa myös kaverille esim. Että et saa unta niin voitte yhessä valvoa.
Tsemppiä yökyliin kaikille ikävöijille😊

Nimimerkki (12v)

Haluaisin lähteä leirille kesällä, mutta aina kun oon pois perheen luota tulee koti-ikävä):
Olisiko jollain jotain neuvoa siihen miten pääsisin eroon koti-ikävästä?

Ikävä

Moi oon 11v tyttö mun vanhemmat on eronnut mun isällä on uusi tyttöystävä ja lapsi oon tällä hetkellä mun isällä ja AINA kun oon mun isällä soitan äidille melkein koko ajan kun on niin kova ikävä mua ahdistaa ja itkettää olla ilman äitiä ja se on hirveää.😔

En halua aikuistua

Moi! (Toivon, että täällä vielä joku vastaisi..:/)

Tuntuu jotenkin hupsulta kuulla, että teitä joitain huolestuttaa se, että olette jo 12-vuotiaita ja podette koti-ikävää ja mietitte onko se siinä iässä noloa. Entää tämä siten:

Olen tänä vuonna 18 vuotta täyttävä tyttö ja koen vieläkin voimakasta koti-ikävää. Voisin itse asiassa sanoa, että koen itse olevani aika erilainen muihin verrattuna tässä asiassa. Minusta tuntuu, että ei tämän ikäisellä kuuluisi olla enää tämän tasoista koti-ikävää. Tuntuu, että minua ei ymmärretä tämän asian kanssa. Pahimmillaan koti-ikävän vuoksi en esim. kyennyt nauttimaan ripari ajastani. Itkin siellä kolme päivää ja voin rehellisesti kertoa, että itkin KOKO ensimmäisen päivän hetkeäkään rentoutumatta. Koti-ikävä vei ruokahaluni, minua oksetti syödä. Minun oli pakko käydä yö kotona saadakseni itseni edes jotenkin kokoon, että kestin loppu viikon.

Olen sitä mieltä että lukuun ottamatta äitiäni ja parasta ystävääni kukaan muu ei oikeasti tiedä kuinka paha koti-ikävä minulla on ja millaista sellaisen kanssa on elää. Toivoisin, että löytäisin jonkun samoja ikiä olevan, jolla olisi sama ongelma yhtä vahvana. Juuri nyt tuntuu, että sellaisia ei ole. Koti-ikävän lisäksi kotoa ja pienestä tuppukylästä lähteminen kuulostaa painajaiselta.

Voi kun pääsisin joskus näistä yli..

Mikähän lie lapsuuden puuska

Toistan edellistä: ei teidän 12-vuotiaiden tartte yhtään huolestua että jotenkin liian lapsellisia olisitte. Mulla itsellä ei ole enää vuosiin ollut koti-ikävää (oli pienenä mutta loppui kokonaan jossain vaiheessa), mutta jostain syystä tänään, kun pitäs lähteä kaveriporukalla reissuun, niin hirveä koti-ikävä jo valmiiksi ja tekis mieli itkeä. Ja ikäähän on huimat 17 vuotta.

Vinkkei

Heii oon kirjottanu tänne jo vuos sit mut öö mul on vinkkei miten ei edes tule ikävä (siis ainaki mulla toimii)

1. Lataa kivoi pelei ja pelaile niitä
2. Yritä ajatela muuta tai keskittyä johonki (esim tv sarja)
3. Kun meet nukkuu (tai muutenki) nii ajattele vaan kivoi ja hauskoi esim. Kokemuksii
4. Itke koti ikävä ennen kuin lähdet edes sinne (haha mul toimii xd)
5. Mieti vaan kuinka hyvältä tuntuu kun olt taas kotona reissun jälkeen

:(

Moi! Oon 11-vuotias tyttö ja mulla on sama ongelma. Aina kun olen kaverillani yötä minulle tulee kauhea koti ikävä. Alan itkeä ja yleensä lähden kotiin. Eka kun menen kaverilleni yöksi se on kivaa mutta illalla, kun pitäisi mennä nukkumaan alkaa hirveä ahdistus ja koti ikävä. Minulla on kesällä joukkueen kanssa leiri, joka on Ruotsissa. Haluan sinne, mutta pelottaa jos koti ikävä tulee. Oisko kellään mitään vinkkejä?

Suonjar

Vinkki teille, joilla on tapana potea koti-ikävää:
Ottakaa reissuun mukaan jotain, johon on tarttunut vahva kodin tuoksu. Jos tulee koti-ikävä, voi sulkea silmät ja tuoda tuon tavaran lähelle. Helpointa on, jos tavara on pehmolelu. Se ei näytä yhtään oudolta sängyssä. Tää vinkki auttaa tosin vaa lyhkäsillä reissuilla, koska ei se tuoksu loputtomiin säily.

Moi

Mulle ei tuu kauheesti koti-ikävää mut mulla on pari vinkkiä.

1. Ota joku tavara mitä sun perheenjäsenet on koskettanut.

2. Pehmolelut. Tulee oikeesti tosi paljon parempi olo kun halaa sellasta.

3. Soita vanhemmille lyhyesti. Älä juttele pitkään ettei ehdi tulla ikävä.

Joku jännittäjä

Olin viime vuonna leirillä ja nyt harmittaa vähän että tuhlasin melkein kaiken ajasta ikävöintiin. Itkin joka leiripäivä saunan jälkeen. Itkin myös päivisin ja kun söimme minua alkoi itkettää koska ikävöin äitini tekemää kotiruokaa. Loppu leiristä oli ihan kiva kun viimeisenä leiripäivänä menin isäni kanssa hakemaan minulle pitkään odottamaani hamsteria.

Aina ennen yökyliä keksin kaikkia typeriä tekosyitä ettei minun tarvitsisi mennä, vaikka kyseessä olisi paras ystäväni.
Olen menossa tänään yökylään johon tulee minun lisäkseni viisi muuta luokkalaistani. Olen ollut hermona ja ahdistuksen vallassa viimeisen viikon ajan. En tiedä mitä kaverini ajattelevat minun ikävääni.
Tässä vielä pari vinkkiä:
1. Hengittele. Jos sinua ahdistaa, rupea ajattelemaan kivoja asioita ja hengittele samalla rauhallisesti.

2. Sarjat ja elokuvat. Jos sinua ahdistaa tai sinulla on koti-ikävä katso (jos mahdollista) jotain kivaa sarjaa tai elokuvaa.

3. Musiikki. Kuuntele jotain kivaa musiikkia mistä pidät. Kuuntele myös vaikka jotain hauskoja lastenlauluja niin tulee parempi mieli! :)

4. Lue. Ota joku kiva kirja mukaan ja lue sitä illalla ennen nukkumaan menoa, niin saat ajatukset muualle.

5. Halit. Jos olet vaikka kaverilla yötä kysy voisiko hän halata sinua. Halaaminen tuo turvaa ja parempaa mieltä.

6. Muista pitää hauskaa! Vaikka ikävöisit, älä anna sen viedä sinulta koko hauskaa aikaa kavereidesi, sukulaistesi tai muiden kanssa.
Muista tehdä niin mikä sinusta parhaalta tuntuu! <3
P.S Muista ottaa pehmolelu mukaan jos se helpottaa. Et ole koskaan ”liian vanha” pehmoleluille. Ne ovat aina tukenasi ja niille voit kertoa kaikkea. :) Ymmärrän teitä kaikkia ikävöijiä.

Miks mä itkeen

Eli siis moi! Mul on aina kauhea ikävä kun meen johonki yöksi😅. Mä joudun menneen ylihuomenna mun tädille yöksi kun äiti ja iskä menee johonki keikalle. Joo en todellakaan haluis sinne mut niin. Yks syy on se et sieltä on muutenki jotain 45km meidän kotiin niin:((. Toinen syy on se siellä on niin tylsää🙄. Ja oon siis jo 10v oikeestiii!!!

S [nimimerkki muutettu]

Moii! Mullakin on aina ihan kauhee ikävä kun oon jossain yötä. Mut tiedän mikä aina helpottaa mun oloa niitä asioita on kaks. Eka on se että mä otan kuulokkeet ja rupean kuuntelemaan rauhoittavaa musaa. Toinen on se että viesttittelen jonkun random ihmisen kaa. Noi oikeesti auttaa ainakin mulla. Mut moikka!!

E [Nimimerkkiä muutettu.]

Moi oon [Osa tekstistä poistettu – emme julkaise henkilötietoja.] mulla tulee aina ikävä yökylässä joudun aina lähtemään ihansama olinko kaverilla mummilla mummolla mutta silti ja mulla on pari vinkkiä miten se ikävä vois helpottaa 1. Lue 2. Kuuntele musiikkia 3. Joitain voi helpottaa vanhemmille soittaminen tai viestin laittaminen 4. Kerro siitä ukävästä jollekin mut heippa!

Torsti torakka

TIIÄN ETTÄ VANHA JUTTU MUTTA KOMMENTOINTOIN SILTI! itse 13v tyttö ja parhaalle kaverille jo luvannu mennä yökylää kesällä..mulla o aina ollu iha hirmuinen koti ikävä lähinnä äitiä ja omaa huonette ja sitä tuttua ja turvallista tunnetta mikä on kotona. Oon lukenu netistä hirveesti kaikkee ”miten voitat koti ikävän” mutta tuntuu että ne o turhia..tämä kaverini tietää ja tuntee mut läpi kotasin joten mua ei sillee nolottais itkeä siellä koti ikävää..tiiän että hän ymmärtää ja että se o mul vaikeeta. Ollaan suunniteltu nukkuu trampalla ja että ei nukuttas koko yönä!! joten? jos ei nukuta koko yönä niin eihän siinä tarvii miettii koti ikävääkään? noh..tätä mäki oon miettiny :/ mut kaiken tän epävarmuude keskellä mulla on se palo/into ylittää itteni, olla rohkee ja tehä se!! vaikka koti ikävän kanssa tai ilman mä haluun tehä sen..KAIKILLE KOTI IKÄVÄSTÄ KÄRSINEILLE VINKKEJÄ:
-ota tärkee pehmo lelu/ unilelu ja nuku sen kaa
– lue, kirja vie ikävän mennesään
-kuuntele rauhottavaa musaa esim kuulokkeista
-ota joku tuttu ja turvallinen esine mukaan
-pidä niin aktiivinen päivä/ilta/aamu/yö että sä et ees ehi ajatella koko koti ikävää
-tsemppaa ittees enemmin ku meet yökylään, valmistaudu henkisesti että tuut olee pois kotoo voit esim kirjottaa itelles tsemppi lappuja joista saat voimaa!
kiitos kaikki koti ikävästä kärsivät!! me ollaan vahvoja sieluja

myöhässä

Moi olen 14v tyttö minulla on aika usein koti-ikävä välillä koulunkin jälkeen tekee mieli mennä suoraan kotiin, vaikka kaveri pyytäisikin heille. Minulla on 2 kaveria jotka tietävät tästä ongelmasta, että saatan joskus yökylän kesken ahdistua ja paniikkikohtaus ei ole kaukana (sen kokenut, joten en puhu pienestä). Jos yökyläkaverina ei ole kyse näistä 2 kaverista saatan ahdistua vielä enemmän. Aina ennen yökylään lähtöä tunnen oudon kutkutuksen alavatsassani. Aina kotiin lähdettyäni mietin, että entä jos hän kertoo jollekkin ja minulle aletaan nauraa?? Mitä minä sitten teen. Jos hän ei enää haluakkaan yökyläillä kanssani. Ja yleensä kotiin lähdettyä nukkumaan mennessä alan katua, että lähdin, mutta sitten muistan sen ahdistuksen, jonka tunsin kaulassani mietin, että parempi olla kotona

Vastaa aiheeseen: Koti-ikävä

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top