Otsikko saattaa johtaa harhaan. Tämän viestin aiheena on koulukuraattorille ja terveydenhoitajalle meneminen/puhuminen.
Koulussa kaikki tietävät, että on tyhmää ja halveksuttavaa mennä puhumaan terveydenhoitajalle tai koulukuraattorille omista ongelmistaan. Ensinnäkin se on hankalaa, koska vaatii jonkun verran työtä päästä terkkarin tai kuraattorin puheille, jos ei halua muiden tietävän.
Tässä piilee juuri asian ydin. Eivätkö muut tajua, että nuoret kirjoittavat nettipalstoille ongelmistaan juuri sen takia, että eivät halua puhua muille ihmisille kasvokkain? Nykyään netti on apuna useissa asioissa, myös tässä.
Siispä, miksi Nuortennetin ylläpitäjät eivät auta kirjoittajia, joilla on ongelmia, vaan passittavat vain terkkarille tai puhumaan jollekkin luotettavalle aikuiselle.
Tämä on nyt vain sitä samaa jankkaamista, mutta tiedän sekä omasta kokemuksesta, että nuoret juuri siksi kirjoittavat tänne, että haluavat yksityiskohtaisia neuvoja täältä.
Nuortennetin ylläpitäjät, tämä menee nyt suoraan teille. Miksi te ETTE anna neuvoja, mitä nuoret täältä hakevat?
Tässä sivussa ei ole mitään järkeä, jos aina vaan laitetaan terkkarille, kuraattorille, terkkarille, kuraattorille.
Eli, jos nuoret haluavat neuvoja, antakaa heille niitä! Luulisi, että osaisitte, kun kerran olette tänne asti päässyt moderoimaan näitä viestejä!
Toivon, että tämä meni perille ja ottaisitte tämän tosissanne.
Ihmiset, kommentoikaa tätä! Oletteko samaa mieltä? :)
Loistava kirjoitus! Varmasti monet ovat kanssasi samaa mieltä siitä, että ei ole helppoa lähestyä aikuista. Mutta moni on silti saanut myös apua kuraattorilta, terveydenhoitajalta, opettajalta.. Siksi kannustamme juttelemaan heille.
Ja etenkin siksi rohkaisemme heidän juttusille, koska he ovat niitä aikuisia, jotka voivat konkreettisesti auttaa. On toki muitakin aikuisia (vanhemmat tai muu läheinen aikuinen.. joskus myös ystävä), jotka voivat auttaa. Olennaista on se, että kyseessä on lähiaikuinen, joka voi halutessaan tehdä asialle jotain. Monet asiat/ongelmat ovat sellaisia, joihin tarvitaan muutakin apua, kuin vain sanoja ja kirjoitettuja neuvoja. Niitä me mielellämme annammekin sekä täällä keskustelupalstalla että myös kirjepalvelussa. Mutta jos se ei riitä, on oltava myös taho, josta hakea konkreettista ja pidempiaikaista apua.
Tiedän, että moni on joutunut myös pettymään koulun aikuisten ja meidän muidenkin aikuisten toimintaan ja siihen, että asiaan ei ole puututtu/ asiasta on kerrottu eteenpäin/asiaa on vähätelty. En tietenkään voi selitellä enkä perustella, miksi joku toinen aikuinen on toiminut jollain tavalla. Uskoisin, että kaikilla lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä aikuisilla on kuitenkin halu auttaa parhaansa mukaan ja nuori huomioonottaen. Aina se ei toteudu nuoren näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla, mikä on iso harmi.
Toivon, että tähän keskusteluketjuun tulee kommentteja muiltakin nuorilta. Aihe on hyvä ja paljon myös Ylläpitäjiä mietityttävä asia.
Aina nuori ei uskalla mennä keskustelemaan koulun kuraattorin tai psykologin kanssa. Syynä voi olla muiden koululaisten mielipiteet asiasta ja joskus kuraattorin/psykologin juttusille menijää voidaan jopa kiusata tämän takia.
Jos ongelma on paha, voi olla, että silti kannattaa mennä juttelemaan.
Vaihtoehtoja onneksi on. Riippuu, missä asut, mutta yleensä paikkakunnalla on kolmannen sektorin ja/tai kirkon nuorisotoimintaa, myös neuvontaa ja apua nuorille. Vaikka et kuuluisi seurakuntaan, voit soittaa sinne (diakonia, nuorisotyö, seurakunnan vaihde) ja pyytää apua. Helsingissä on Nuorten kriisipiste -niminen paikka, johon voivat pääkaupunkiseudulla olevat nuoret ottaa yhteyttä. Myös yksityiset terapeutit voivat auttaa, mikäli sinä/vanhempasi voitte maksaa palveluista.
Täällähän on avattu mielenkiintoinen keskustelu.
Olen itse nuori kanssa ja on paljon ongelmia tullut ja mennyt. Jaksan ilman erityistä tukea, koska koulu on loppujen lopuksi yllättävän pieni osa elämäämme mutta tarvitsemme kaiken tiedon elämässämme. En kerkeä sen takia välittää kiusaajistani.
Nuoren on vaikea mennä monesta syystä puhumaan kuraattorille tai jollekkin muulle aikuiselle monestakin syystä, muutama mainittiinkin jo. Myös kasvokkain voi olla hankalampi puhua ongelmistaan toisin kuin anonyymina tietäen että saa siltikin vastauksia. Toki on paljon parempi puhua kasvokkain koska siinä samassa toinen näkee missä kunnossa oikeasti puhuja on. Netin kautta ei voida antaa täydellistä vastausta koska ei tiedetä koko tarinaa toisen ongelmista.
Mutta on kiintoisaa nähdä miten tämä keskustelu jatkuu :)
Se on todella ahdistavaa, jod ei sitten uskaalkkaan puhua totta aikuisille, vaan jos kysytään et miten voit? ni vastaat et hyvin, ja hymyy perää, vaik oikeesti päivä ois nii perseest ku olla ja voi! Nii mulle käy kokoajan, enkä uskallaa tunnustaa esim. syömishäiriöö, enkä muuta… Ja se kaduttaa jo nyt, koska terkkari on ihan sika kiva, ja koulu vaihtuu ens vuodeks… Haluun kertoo sille, mutten tiiä miten. Se vaa et ku aina passitetaa puhuu kuraattorille, tai muulle… (ei lehmälle!:))
Tää on mahtava keskustelu. Tällä nuortennetissä on kyllä tosi pitkästyttävää, kun kaikkiin nuorten kirjoituksiin sanotaan vaan että puhu kuraattorille/terkkarille. Itse käyn kuraattorilla, mutta kun tulen nuortennettiin, niin toivoisin saavani erilaisia neuvoja. Itse käyn tyytyväisenä kuraattorilla, mutta kaikki eivät uskalla, halua tai kehtaa. Silloin täällä pitäisi päivystäjän olla hereillä ja yrittää tosissaan neuvoa ja auttaa nuorta. Jotkut nuoret voivat olla ahdistuneita ja tahtovat nuortennetistä tukea. Silloin ei auta jos vain käsketään puhua kuraattorille tai terkkarille. Silloin se saattaa jopa pahentaa asiaa, jos nuori on ahdistunut eikä uskalla puhua kuraattorille/terkkarille. Nyt päivystäjät huomio ja mielikuvitusta peliin. Nuoret ei aina halua kuulla samaa neuvoa. Sanon vain teille päivystäjät, että yrittäkää tosissanne.
ymmärrän kyllä sen että täällä käsketään mennä puhumaan koulukuraattorille tms.
mutta meiän koulussa esim on tosi hankalaa päästä kuraattorin puheille. Kun mun luokkakaveri sairastu vakavasti, meitä kehotettiin käymään kuraattorilla. Yritin kolmen päivän ajan käydä varaamassa aikaa, mutta en onnistunut. Muutenkin kynnys mennä juttelemaan kuraattorille on tosi korkea. sehän on vain ihminen, jota ei tunne. Multa ei ainakaa onnistuis vaan kävellä sinne huoneeseen sisään ja alkaa vuodattaa murheitaan..
Mun mielestä jokaiselle oppilaalle pitäis varata kerran vuodessa aika kuraattorille, vähä niinkuin terveystarkastukseen. Se helpottais jo paljon.
Joo todellakin samaa mieltää aina mulle on jauhettu vaan terkkarille yms
Sulla on tossa hyvä pointti :) esim keskustelu palstoil o vaa neouvottu terkkarille tai tänne
Jos valitset tämän ni samaa täältä tulee miks ei täältä vois vaa suoraa tulla neuovot???
Nyt ei kyllä millään tavalla liity tähän keskusteluun, mut haluisin kysyä että mitä mun pitäis jutella kuraattorille. Äiti on varannu mulle ajan sinne huomiseks enkä tiiä mitä puhuisin siellä. Ei mulla oo ongelmia. Mun elämä on melkein täydellistä. Mun vanhemmat on yhdessä ja pikkusiskotkin yleensä ihan siedettäviä, mulla on kavereita, vaatteita, puhelin, rahaa ja onnellisuutta. En vois oikeestaan pyytää enempää.
Olen samaa mieltä.
Moikka ! 🤗
Kuraattorille ja terkkarille voi varata ajan wilmaviestillä, eikä silloin muut saa tietää siitä.
Voi vaikka laittaa wilmaviestin sen tunnin opelle, jolla on kuraattorilla tai terkkarilla, ettei sitä tuu edes tuntimerkintää.
Mut ei pitäis olla yhtään noloa tms mennä kuraattorille tai terkkarille.
Mäkin valitettavasti usein vaan ehdotan tota, mut joskus en vaan osaa auttaa ite, eikä päivystäjätkään varmaan aina osaa auttaa.
Tsemppiä kaikille ja ihanaa kesää ! 🤗
Hei! Mä itekki oon nuori ja oon paljon miettiny menemistä kuraattorille. Mutta kun mä ajattelen sitä ni väkisin ajattelen myös että mun ongelmat on vaan pieniä, ei niihin tarvi apua. Ja mitä jos en osaakkaan kertoo sille mitään?
Hei,
Tuossa tulikin tosi hyvä vinkki siitä, että kuraattorille voi varata ajan Wilma viestillä. Tällöin ei tarvitse odotella kuraattorin oven takana, jos jännittää mitä muut siitä ajattelevat. On myös totta, että voitte kuraattorin ja tuntia opettavan opettajan kanssa sopia, ettei käynnistä tule Wilmaan merkintää, jos esimerkiksi jännittää mitä vanhemmat siitä ajattelisivat.
Joskus asioista ääneen puhuminen ensimmäistä kertaa voi tuntua todella hankalalta. Jos mietit miten voisit aloittaa keskustelun kuraattorin kanssa voit myös kirjoittaa ajatuksiasi ylös paperille ennen tapaamiseen menoa. Voit joko lukea ääneen siitä itse tai vaikka pyytää kuraattoria lukemaan pohtimistasi ajatuksista paperilta. Tämä voi helpottaa keskustelun aloittamista.
Samaa mietin. Jos toisilla menee oikeasti huonosti eikä ole niin pieniä huolia kuin minulla. Entäpä jos itken siellä? Eikö se ole noloa ?
Moi kaikille! Mielestäni se on ymmärrettävää, jos tuntuu siltä, että ei uskalla käydä kuraattorin tai terveydenhoitajan luona. Joskus siihen on tarvetta ja silloin siitä voit myös olla hyötyä. Sen lisäksi on olemassa alueellisia terveyspalveluita, joista voi saada apua. Täällä palstalla on tarkoitus tarjota tukea muille. Välillä emme valitettavasti osaa vastata tai antaa sitä tukea mitä te tarvitsette, ja sen takia pyydämme teitä ottamaan yhteyttä kurattoriin tai terveydenhoitajaan. Meitä on myös aika paljon vapaehtoisia nuoria, ja emme valitettavasti osaa auttaa kaikkiin huoliin ja murheisiin. Voin kuitenkin ottaa asian puheeksi ohjaajien kanssa.