Aina kun joku sanoo vihaavansa kuukautisia, silloin usein kerrotaan kuinka se on luonnollista, ja kerrotaan että se on merkki naiseksi kasvamisesta. Sen ajatellaan lohduttavan.
Mutta mulla se vaa lisää ahdistusta, koska mä haluisin olla poika. Oon koko elämäni ajan halunnut. Ja kuukautisethan on merkki naisena olemisesta, nii mulla se lisää kehodysforiaa vaa entisestään.
Ja hei, mä en vihaa naisia enkä kuukautisia, mähän vihaan niitä vaa itellä koska haluan olla poika. Mutta muille ne on ok.
Voitteko auttaa?
Mikäli kuukautiset aiheuttaa dysforiaa, poistaisin mielessäni kokonaan sen yhteyden naiseuteen. Se nyt on vain yksi kehon toiminto jolle en mitään voi. Myöskään kaikilla naisilla ei tule kuukautisia ollenkaan esimerkiksi jonkun kehityspoikkeaman tai sairauden takia, ja he voivat silti olla aivan täysin naisia, joten kuukautiset yksinään eivät ole mikään naiseuden mitta. Samalla logiikalla voit olla mies jolla on kuukautiset.
Hmmm…
Kulunut vastaus mutta: puhuminen auttaa aina. Puhu huoltajille, sukulaisille, koulun aikuisille, ystäville kenelle tahansa kelle se tuntuu turvalliselta ja hyvältä.
Vihaamista ei välttämättä pysty koskaan lopettamaan, mutta siitä voi tehdä siedettävää. Toteuta itseäsi muissa muodoissa esim. pukeutumisessa ja hiustyylissä. Ja muista, että osalla transnuorista/ transmiehistä on kuukautiset.
Esim. itse en ajattele sitä osana naiseutta tai naiseksi kasvamista, vaan kehollisena toimintona. Se on osa murrosikää ja kehollista kasvua ja kaikilla tulee olemaan/ on/ on ollut murrosikä. Älä ajattele sitä identiteettisi kautta vaan kehosi kautta. Identiteettisi voi olla mikä tahansa, kehosi vain sattuu olemaan fysiologisesti naisen.
Tämä voi olla arka aihe, joten pyydän jo etukäteen anteeksi, jos loukkasin sinua tai kaltaisiasi.
Toivottavasti tästä oli apua. Tsemppiä!
