Kuinka paljon voikaan tarvita poikaystävää?

Oon 6lk lopusta asti (eli kohta 1v) ollu ihastunut mun vanhaan ystävään/mun vanhempien ystävien poikaan.

Aloin tykkään siitä ku viettettiin 3-4pv putkeen aikaa mä,se ja mun bestis meijän ala-asteella. Sit mun bestis oli silleen ”se tykkää susta” en uskonu sitä ja manittin siitä mun luokan tyttöille ja nekin oli sitä mieltä. Ja sit ku kaikki lopetti sen sanomisen aloin tykkään siitä?

Poika on mua vuoden nuorempi,mut ollaan oltu 2lk asti samal luokalla. Nyt se siirty mun rinnakkais luokalle. Mun kaikki kaverit on silleen ”kerro sille” ollu tyylin sen vuoden, mut mua pelottaa että kun sanon se alkaa vihaan mua😞

Mut tunnen itteni niin yksinäiseksi. Vaikka mulla on maailman ihanimmat ystävät, mut tarvin jonku pojan. Ainoo poika jonka tunnen tunnen on mun oma isoveli. En oo tekemisissä kenenkään muun kans.

Aatelkaa kuinka ihanaa ois joku jonka viereen vois käpertyy nukkuun ja joka tois sulle suklaataa ku on menkat ja joka sais sut aina hyvälle tuulelle(mun bestis kyllä täyttä tän kriteerin)❤ en oo koskaan pussannu ketään poikaa, ikänä seurustellu. Tuntuu ettei kukaan pidä musta. Ärsyttävintä on se että oletetaan että 15v vuotiaalla on jo jonkin verran seurustellu kokemusta. Täytän tänä vuonna 15v. Mun kaikkilla ripille pääseillä sukulaisilla on ollu sillon jo tyttö/poikaystävä ja tulee olemaan paitsi mulla.

Mua ärsyttää aina ku nään koulus ku jotku seutevat tyypit vaa halailee käytävillä ja oon ite silleen ”et kyl itellekki kelpais” Must tuntuu et oon ainoo vaikka ei mun bestisikään oo koskaan seurustellu. Mut eihän sitä koskaan tiiä millon seki alkaa. Ku on se sen verran kauniimpi ku mä. Näytän ihan 3v en ikänä näytä hyvältä enkä ees tykkää mun tyylistä.

Keksin aina kaikkii fantasioita ja yhtäkkiä herään ki todellusuuteen ja aatten et jos mietin näin nii ei se koskaan ees tuu tapahtuun💔