Siirry sisältöön
Donaukinder

Joo, oon 15 vuotias tyttö ja oon kirjottanu tänne ennenkin kun muuta vaihtoehtoa ei ole.

Mua on tavalla tai toisella kiusattu niin kauan ko muistan. Aattelin et se yläasteel loppuis mut ei siin tietenkään niin käyny. Ko olin seiskalla yks meä luokkalainen huomautteli mulle _mun_ ala-aste ajan viiltelystä. Ja tietenki mietin mistä se on siitä kuullu. Tajusinki sen ite: Eräs ala-asteen luokkakaveri (joka yläasteella meni onneks rinnakkaisluokalle) oli kertonu sille. Ja se oli itsessään jo isompi loukkaus et joku levitteli mun henk.koht.asioita. Toi asia meni kumminki terkkarin kautta rehtorin tietoon ja ne kaks hyypiöö jäi kiinni.
Sit sai kesäloman olla rauhassa ilman ketään luokkalaista. Ja sitten koulu alkaa ja alkaa kaikki mennä taas päin mehtää. 7 lopus meä luokalle oli tullu yks jätkä joka sitten jostain sai jonku idean alkaa kiusaan mua. Ja meä luokalla oli yks ”terrori” (melkee kaikissa aineissa pienryhmäs, erotettu välil koulusta, yms. Osuva nimi siis sille) ja se tietenki alko kiusaa mua sen uuen jätkän kanssa. Kerroin si yhes vaihees meä luokanvalvoan sijaisele (Koska oikea luokanvalvoja ei hoida hommiaan erikoisen hyvin) siit ja se loppu hetkeks. Mut minkäs teet kun kuuntele musiikkia mitä muut ei luokallas kuuntele ja värjäät hiukses violetiks? Tietenki se jatkuu sitten taas. Sit yhel tunnil kuulin et se terrori matki mua tyylii ”Oon ___ ja viiltelen!” Soitin välkäl äiteelle (Joo noloa, mut enpähän muuta keksiny) v*tutti nii paljo etten pystyny puhumaan vaa romahdin täysin ja joku opettaja vei mut johonki paikkaa missä sain puhuu sen puhelun rauhassa. Ja sitten pyysin sitä hakemaan mun parhaan kaverin sinne ja kerroin sille sen jutun ja myöhemmin toiselle parhaalle frendille. Ja se ope oli menny hakemaan rehtorin ja sil terrorilla tais vähän nolottaa kun 2 muulta meä luokkalaiselta (jotka mainittin rehtorille koska se sano niille sen viiltelyjutun) varmistetiin oliko se terrori sanonu nii ja kyl se oli. Ja kasilla kävi niinki hauska juttu etä alotin lukeen saksaa. Mutta meä koululla ei ole saksan ryhmää joten hommasin kirjat ja opiskelin (Ja opiskelen vieläkin) itsenäisesti. Kokeet pietetää koululla ja saan numeron toikkariin. Mutta kun historiassakin käytiin toista maailmansotaa (Jossa aikalailla sanoisko ”päähenkilönä oli Saksa) alettiin multa kysellä oonko natsi tai tykkäänkö hitleristä.

Ja nyt, oon ysillä, pitäs pärjätä hyvin koulussa, lukio (=jatko-opintopaikkani toivottavasti) odottaa. Mun parhaat kaverit on lukion ekalla nyt eli oon aika lailla yksin. Mulla on muita kavereita mutta sellaset kelle vois puhua ko niille nii ei. En siis väitä että oon yksin, mut hdkghsugo toivotaan et tajusitte. Toinen mun paras kaveri on tuolla lukiossa mis käyn koulua eli me nähää ruokailuissa ja joskus kun mul on tuntei lukion puolella tai sillä peruskoulun puolella.
Mutta yhtäkään kaveria mul ei oo meä luokalla. Siellä on tasan 2 tyttöä keiden kaa tuu toimeen ja ne on iha kivoja ja kai niitä voi jonkunsorttisiks kavereiks sanoa joten vedän ton yhen lauseen takasin.

Tällä hetkellä luen 6 vierasta kieltä ( Perus enkku & ruotsi +saksa, ranska, venäjä, espanja) Aina ko on vapaa-aikaa (Eli lähinnä pelkät viikonloput; ma, ti, ke & pe on varattu kielten opiskeluille ja alotan jalkapallon nii seki vie aikaa) katon joko Doctor Who:t tai Torchwoodia, jotka on un suosikkisarjat. Ja sitten kaikki muut meä luokan tytöt paitsi ne 2 iha kivaa, aina valittaaa MULLE siitä mitä MIE ite teen viikonloppusin ja et kokoajan hokee mulle et ”Sul on tylsä elämä.” Ja kaiken päätteeks ne yhtäkkiä lopettaa mulle puhumisen melkee kokonaa ko saatii enkunkokeet (En kerro niitten numeroi mut ei tullu sei kellee niistä) ja sain ite 10 koska mulle oikeesti on ihan sairaan helppoa oppia uusia kieliä ja enkkua oon osannu jo kauemmin puhua ihan kunnolla.

Ja oon tähän asti kestäny niitä ja välil niitte kaa oli ihan hauskaaki ja alko tuntuu siltä että ehk vois joskus tulla iha ookoo frendei niistäki. (Yhen niistä oon tuntenu päiväkodista asti ja sanonpa vaan että oon kaueman aikaa jo vihannu sit yli kaiken joten sitä ei lasketa tohon pälätykseen)

Sit vaihoin kännykkään vähän paremman salasanan joka oli 1 lause yhest biisistä. Tietenki ne valitti mulle siitä et ”miks se o noi pitkä, sehä o raivostuttava kirjottaa ja ei sitä muista.” (Täs vaihees mietin että kumpihan se kirjottaa; Mie vai ne?) Sanoin siihe et ”Sitä ei ainakaa arvaa kukaan. Ja sitä ei voi arvata jos ei osaa saksaa ja kuuntele Rammsteinia”. (Tos tilantees aan 2 ärsyttävistä paikalla, kaksoset itte asias) Toinen vaa sano että ”Sitten mie en kyl ikinä arvaa sitä” mut toine osoitti kuinka lapsellinen ja suoraan sanottuna jälkeenjääny ja vähä-älynen se on.

”Sun salasana on varmaa joku Hitler Adolf Hitler..” ja sen raivostuttava nauru tietenki tulee. Sanoin sille jotai tähä tyylii:

”Tajuuks sie mistä sie teet vitsiä? Oikeesti tajuukko? Hitler on tyylii viiminen tyyppi kenestä voi tehä vitsiä.”
(Tiedän, vaikka kuinka moni tekee siitä vitsiä, mutta ei kannattas. Vai ottaakohan ne vakavasti sitä että iha sairaan moni ihminen kuoli hänen takiaan?)

Sitte ko tunti loppu ja koulu- ne meni kaapeille. Ne ei vaa huomannu et mie olin myäs siellä. ”Hey Kati (=se kenet oon tuntenu kauitn ja ketä vihaan. Nimi muutettu) kuuliks sie jo mitä _______ sano Lauralle (se kelle sanoin ton jutun Hitleristä. Nimi muutettu) ylhäällä?” Ja ton sano Emmi (Toinen kaksosista ja nimi taas muutettu) ja se ”Laura” alko selittää ”Katille” sitä mitä olin sanonu. Ja olin tietenki huomannu ne ja sit ne huomas mut ja ”Laura” jatko kuiskaten. Varmaa sano iin lopus sille ”Katille” jotai eikö ookki säälittävä? koska sen katin kasvoilla oli maailman typerin semmonen ”nauruhymy” (joo siis ei nauranu mut semmone typerä hymy oli) ja se katsahti muhun.

Olin siis niin lähellä mennä polkasee sen ”Katin” naamaa (se istu lattial) ja siirtää sen nenän poskelle. Mutta mitäpä se ois auttanu.

Lähi pihall ja mietin kuinkahan monta kertaa non puhunu musta pahaa selän takana. Olin taas iha v nolo ja soitin äiteelle. ”Haittaako jos jätä koulun kesken?” ja seki vaa nauro ja kysy miks niin tekisin. Vastasinpahan suutuspäissäni sitten niin että ”’Kati’ on ihan v*tunmoinen h*uora.” si näin et se mun paras kaveri oli tulossa ja lopetin sen puhelun ja menin sen mun kaverin luo ja sanoin saman jutun ja kerroin sen tarinan. (me puhuttii siiä linkussa viel englanniks. N tyypit ei katos tajua enkkua tai osaa puhua sitä) Ja kun ”Kati”jää samalle pysäkille ko mie nii sanoinpahan sille sit vielä jotai: ”You’re screwed.” Se ei oikee tajunnu mitä tarkotin mut krroin että s saa kyl kohta selvää siit.

Selitin kotona äitille sen jutun ja sanoin et periaattees mua sanottiin taas natsiks. (Jos joku tule sanoo t salasanas on jotai Hitleristä se tarkottaa oikeestaa siä että tykkäät siitä. Ketkähän hitleriä jumaloi, ei ainakaan juutalaiset -_-) Äitee vaa sano et ”Ei ne natsiksi sua sanonu, toihan on ihan pikkujuttu.” Kysyin kenen puolella se on. Se sano ettei se oo knenkää puolella mut hey- nköhän mä jo tajunnu- sitä ei kiinnosta paskan vertaa.

Oikeestaa ennen tota mä vaa makasin sängys huoneen ovi kii ja olin vaa tunnin hiljaa. Ja totesin etten jaksa tätä enää. Tunnin vaa itkin siel pimees hiljaa peiton alla ja sit ovi avattii ja multa vaa kysyttii nukunko. Joo, meikit oli levinny silmät turvoksissa- toki nukun. Ja arvaa kuka oli ovella? Äitee tietenki.

Loppuillan sitten kirosin ne tyypit koulusta alimpaan helvettiin. [osa tekstistä poistettu]

Onko kukaan ikinä ajatellu että kiusatusta voi tulla kiusaaja? Mitä jos se kiusattu alkaaki kiusaamaan kiusaajiaan?

I promised that their lives are going to be worse than hell.

Lyhyesti: Mä en jaksa enää. Ei kiinnosta. Ne juoruilee kumminki mun län takana kaiken mitä sanon. Ei kiinnosta. Enkä todellakaan halua enää kouluun.

Mutta päätin että ne lähtee helevettiin meä luokalta. Tai ainakin se minun näkökulmasta vihatuin.

Jotkut johtavat ja jotkut seuraavat- ja en aio jäädä tollastn jalkoihin. Mulla on ihan sairaan heikko itseluottamus. Mut nyt haluun varastaa sen takasin pala palalta.

Ja ihan mainittakoon että tää asia vaivaa mua iha helkkaristi ja sen takia mulla just meni vajaa 2 h hukkaan ven. kokeesee harjottelusta, joten oikeastaan kaipaan kunnon mielipiteitä ja joitai neuvoja. Danke schön.

Onnea jos tajusit jotain noin sekavasta tekstistä.

MLL ylläpito

Hei,

Olet kirjoittanut keskustelupalstallemme pitkän viestin. On tosi väärin, että sinua on kiusattu. Se ei ole millään tavalla sinun syysi ja kiusaajat toimivat väärin. Olet kokenut monenlaista ja olisikin tärkeää, että saisit jonkun aikuisen tueksesi miettimään, miten tästä eteenpäin. Sinun ei tarvitse kestää ja pärjätä yksin vaan tukea on saatavilla. Kurjaa, ettet saanut tukea äidiltäsi, jota olisit kaivannut.

Mitä luulet, olisiko sinun malhdollista kertoa kiusaamistilanteista koulussa tai jollekin muulle läheiselle aikuiselle? Voit myös kirjoittaa meille kirjeen Nuortennettiin, kirjeeseesi vastaa vapaaehtoinen päivystäjä viikon sisällä. Voit myös soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen tai chatata kanssamme. Olisimme enemmän kuin mielellämme tukenasi!

Voimia tosi paljon sinulle ja muista, että olet uhippu tyyppi, sanoi kuka tahansa mitä tahansa! Ethän jää huolesi kanssa yksin, ole vaan rohkeasti meihin yhteydessä!

Vastaa aiheeseen: kun kiusattu muuttuu kiusaajaksi

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top