Siirry sisältöön
surullinen:/

Moi!
Eli siis kaikki alkoi pari kuukautta sitten. Mä kuulin, että mun sedällä on vakava syöpä ja se on jo aika huonossa kunnossa. No seuraavan kerran, kun mentiin mun sedän luokse(hän oli siis sairaalassa) mulle tuli jotenkin sellanen olo etten haluis nähä sitä, koska mä en varmaan pystyis siihen.( hän oli mulle tosi tärkeä henkilö ja en olis varmaan kestänyt nädä häntä sellaisessa tilassa.) Niimpä mä ajattelin et sitten seuraavan kerran, kun matkustetaan tänne sedän luo niin mä menen kattomaan häntä.
No me oltiin suunniteltu, et lähdetään matkalle (ulkomaille siis) ja sieltä tullaan sitten vielä tapaamaan mun mummoa ja setää. No keskellä sitä meijän matkaa, mun täti soittaa ja kertoo, että mun setä on menehtynyt. Siitä asti mä oon ollu todella vihanen ittelleni, koska mä olisin voinut mennä kattomaan sitä sinne sairaalaan ennen sitä meijän matkaa:/ No mä selvisin siitä jotenkin mun parhaiden kavereiden avulla, mutta tietenkin mä olin ihan hajalla. No nyt pari päivää sitten äiti soitti mulle kouluun ja kertoi, että mun mummo on todella huonossa kunnossa. Joo no samana päivänä kuulin, että mun mummo on menehtynyt. Ja siis mummo oli mulle tosi rakas. Se korvasi mun papan paikan joka minulta on aina puuttunut. Musta tuntuu, että jos mun läheiset kuolee tällä vauhdilla mun ympäriltä mä en enää kestä… Nykyään olen tosi vainoharhainen jos jollain mun läheisellä on pienikin vaiva..
Olis kiva jos haluisitte jakaa omat kokemuksenne täällä:) Ja tsemppiä kaikille jotka on menettänyt jonkun läheisen!

MLL Ylläpito

Hei,

Hienoa, että kirjoitit tilanteestasi tänne Nuortennetin keskustelupalstalle.

Jos kaipaat aikuisen juttuseuraa ja tukea, muistathan että voit soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen numeroon 116 111, joka on auki arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20 (puhelu on maksuton ja luottamuksellinen) tai kirjoittaa MLL:n Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun (www.mll.fi/nuortennetti). Saat kirjeeseesi henkilökohtaisen vastauksen luotettavalta aikuiselta. Voit myös chatata kanssamme ma-ke klo 17-20.

Vaikka tuntuu, että elämässä ei juuri nyt valoa meinaa näkyä, niin uskon, että toivoa on. Ethän jää ajatustesi ja huoliesi kanssa yksin, olemme mielellämme tukenasi!

Tsemppiterkuin Ylläpito!

CrazyBananas

Voi ei… Otan osaa. Oma mummi on nyt sairaalassa ja hän on ollut minulle äärimmäisen rakas. Saattohoito hanelle on jo aloitettu ja nyt pitäis vaan oottaa menehtymistä. Luulen et oon edellee lievässä shokissa, kun sain kuulla asiasta pari päivää sitten. Käydään nyt kattomassa sitä joka(toinen) päivä ja se on aina tosi raskasta, kun en tiedä, että milloin on viimeinen kerta kun pääsen juttelee sen kanssa…
Voimii sulle, kyllä me selvitään <3

CrazyBananas

Voi ei… Otan osaa. Oma mummi on nyt sairaalassa ja hän on ollut minulle äärimmäisen rakas. Saattohoito hanelle on jo aloitettu ja nyt pitäis vaan oottaa menehtymistä. Luulen et oon edellee lievässä shokissa, kun sain kuulla asiasta pari päivää sitten. Käydään nyt kattomassa sitä joka(toinen) päivä ja se on aina tosi raskasta, kun en tiedä, että milloin on viimeinen kerta kun pääsen juttelee sen kanssa…
Voimii sulle, kyllä me selvitään <3

Vastaa aiheeseen: Läheisten kuolemat

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top