Laihduttaminen

Mun on tosi vaikee pukee mun ajatuksia sanoiks mut yritän parhaani. Eli siis….mul ois nyt sellane tosi outo fiilis itestäni ja mun kehosta. [osa viestistä poistettu] Haluisin silleen laihduttaa mut sit en jotenki vaa ikinä saa alotettua. Välillä kyllä saatan jättää aamupalan välistä, ”koska näytän laihalta”. Ja koulussa syön paljon vähemmä kun kotona koska kotona äiti huomauttaa aina jos ”syön liian vähän”. Terveystarkastuksissa mua ahdistaa joka kerta kun mun paino mitataan koska tietenki se nousee joka kerta aika paljon kun harrastan aktiivisesti urheilua ja mun murrosikä ”iskee päälle” (oon siis tyttö). Sit mulla on myös sellane tapa et aattelen vaa et se kuuluu tähän ikään ajatella noin… Sit teen myös niin ku on huonoja päiviä et meen googleen ja etin sieltä tapoja millä sais parannettuu itsetuntoo. Sit ku löydän jonku tavan joka ois nopee ja helppo toteuttaa ni aattelen vaa et ei mun ees tarttee tehä noin tai et mä en ansaitse saada parempaa itsetuntoo. En myöskää I K I N Ä vois myöntää mun ajatuksia kellekkään kenet tunnen. En ees tiiä miks mut en vaa pystyis siihe. Oon joskus vähä vihjaillu jotai mun kavereille mut ne on vaa joko kyseenalaistanu ja lopulta oon vaa sanonu et emmä sitä oikeesti tarkottanu tai alkanu nauraa ja sanoo et vitu masentunu. Oon myös aina ollu se ”laiha tyyppi” ja mua on kehuttu siitä ni must tuntuu et se vois olla yks syy näihin mun ajatuksiin. Tuntuu myös tosi oudolta ku en enää ookkaan ”se laiha kaveri” vaan oon vaa iha normaalin kokone. Täs ei ollu ees läheskää kaikki mut en jaksa kirjottaa nii katotaa jatkanko viel joskus. Tähä ei ees tarttee vastaa, halusin vaa kirjottaa näitä jonnekki mistä kukaa ei voi ikinä tietää kuka oon :) ja sori jos oli sekavaa 😀