Mun on tosi vaikee pukee mun ajatuksia sanoiks mut yritän parhaani. Eli siis….mul ois nyt sellane tosi outo fiilis itestäni ja mun kehosta. [osa viestistä poistettu] Haluisin silleen laihduttaa mut sit en jotenki vaa ikinä saa alotettua. Välillä kyllä saatan jättää aamupalan välistä, ”koska näytän laihalta”. Ja koulussa syön paljon vähemmä kun kotona koska kotona äiti huomauttaa aina jos ”syön liian vähän”. Terveystarkastuksissa mua ahdistaa joka kerta kun mun paino mitataan koska tietenki se nousee joka kerta aika paljon kun harrastan aktiivisesti urheilua ja mun murrosikä ”iskee päälle” (oon siis tyttö). Sit mulla on myös sellane tapa et aattelen vaa et se kuuluu tähän ikään ajatella noin… Sit teen myös niin ku on huonoja päiviä et meen googleen ja etin sieltä tapoja millä sais parannettuu itsetuntoo. Sit ku löydän jonku tavan joka ois nopee ja helppo toteuttaa ni aattelen vaa et ei mun ees tarttee tehä noin tai et mä en ansaitse saada parempaa itsetuntoo. En myöskää I K I N Ä vois myöntää mun ajatuksia kellekkään kenet tunnen. En ees tiiä miks mut en vaa pystyis siihe. Oon joskus vähä vihjaillu jotai mun kavereille mut ne on vaa joko kyseenalaistanu ja lopulta oon vaa sanonu et emmä sitä oikeesti tarkottanu tai alkanu nauraa ja sanoo et vitu masentunu. Oon myös aina ollu se ”laiha tyyppi” ja mua on kehuttu siitä ni must tuntuu et se vois olla yks syy näihin mun ajatuksiin. Tuntuu myös tosi oudolta ku en enää ookkaan ”se laiha kaveri” vaan oon vaa iha normaalin kokone. Täs ei ollu ees läheskää kaikki mut en jaksa kirjottaa nii katotaa jatkanko viel joskus. Tähä ei ees tarttee vastaa, halusin vaa kirjottaa näitä jonnekki mistä kukaa ei voi ikinä tietää kuka oon :) ja sori jos oli sekavaa 😀
Hei Koht 14 😀
Kiitos viestistäsi. Asia, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle vertaistuen lisäksi aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan myös ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle. Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.
Jos asiasi on kiireellinen, suosittelemme olemaan yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/. Voit myös kirjoittaa anonyymisti Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito
Älä kuule ala laihduttamaan tuon ikäisenä, mulla on kokemusta ja siinä harvoin käy hyvin, olin ite kai 10-11 ku laihdutin, ja se vaikuttaa mitä varmemmin kehitykseen.
Ei kannata jättää ruokia väliin vaikka laihduttaisi, se ei auta ollenkaan.
Ymmärrän miltä tuntuu kun ei ole enään se ”laiha kaveri”, mutta loppujen lopuksi, kunhan liikut, lepäät ja syöt säännöllisesti, se riittää.
Syömishäiriöt on yhtiä pahimpia asioita nuorena, ne vaikuttaa ulkoisesti ja sisäisesti.
Toivottavasti et mee sille polulle, että paastoat etkä syö mitään..
mulla on ihan sama ongelma <3 olin aina ennen se laiha tyyppi ja vissii oon vieläki mutta musta tuntuu ett mä en riitä ett oon liian isokokonen
Goldprincess🙌 joo siis just toiii. Mulle siis edellenki sanotaan välilet oon laiha mut sit vaa aina ajattrlen et ei ne sitä oikeesti tarkota. Ja tällä hetkellä mulla menee ihan hyvin. Vaikka siis ei silleen että oon nyt parikertaa koulussa jättäny ruuan välistä ja syöny vasta kotona seuraavan kerran että ei silleen kovin hyvin, mut ei oo enää vähän aikaan tuntunu pahalta kattoo peilii ja oon näyttäny ihan siedettävältä omasta mielestäni (ehkä).
Hei! Ymmärrän ajatuksesi, en itsekään syö ja ruokahalu on laskenut, en uskalla kertoa kellekään, koska pelkään että ne pakottaa mut syömään ja en saa olla laiha. En jaksaisi olla näin lihava vaan laiha ja onnelinen. Olet varmasti kaunis juuri noin, mutta minä en…..olen vain lihava…..pallo, jota kaikki vihaa.
Ajatus tuosta voi johtua sittä että minua kutsutaan: ”palleroksi” ja kerran jopa sanottu ”lihapullaksi”, koska mulla on isompi maha kun rantapalllo. Haluan olla laiha, mutta pelkään että sairastun syömishäiriöön. En halua saada lisää painoa vaan ainoastaan laihtua…..miten saan itseni tyytyväiseksi omaan kehoon? Haluan olla tyytyväinen itseeni. Mitä teen?
[tämä viesti on siirretty ketjusta Laihduttaminen Päivystäjä mukana keskustelussa -palstalle]
Hei Se joka haluaisi olla laiha
Kiitos viestistäsi. Asia, josta kirjoitit, on sellainen, että haluamme tarjota sinulle vertaistuen lisäksi aikuisen tukea. Viestisi on siirretty kokonaisuudessaan myös ”Päivystäjä mukana keskustelussa” -keskustelualueelle otsikolla ”VS: Laihduttaminen”. Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjät osallistuvat kyseisellä keskustelupalstalla keskusteluun. Kun päivystäjä vastaa viestiisi, julkaisemme myös viestisi tai osan siitä. Tekstisi saatetaan julkaista ajoittain hitaammin kuin muilla keskustelualueilla.
Jos asiasi on kiireellinen, suosittelemme olemaan yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai chattiin https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/. Voit myös kirjoittaa anonyymisti Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun https://lasten-ja-nuorten.kirjepalvelu.mll.fi/.
Lämpimin terveisin,
MLL Nuortennetin ylläpito
Hei ”Se joka haluaisi olla laiha”!
Siis ensinnökin uskon et sä et todellakaan oo mikään pallero tai lihapulla. Mä niin haluaisin auttaa mut mä en osaa auttaa itteenikään. Tosin tällä hetkellä menee ihan hyvin, sillä pystyn edelleen syömään normaalisti (jos huvittaa) ja peiliin kattoessa ei tunnu enää niin pahalta ainakaan yleensä. Mulla on ainakin sellane tosi paha tapa et meen peilin etee vaa haukkumaan itteeni. Oon yrittäny päästä siitå eroon, mutta joskus vaan ajattelen et ei mun ees tavallaan tarttee saada niitä ajatuksia pois koska ne on vaa totta. Tällä hetkellä mun tilanne on aika lailla sellane et joinaki päivinä vihaan kaikkee itessäni ja sit taas joinaki päivinä oon ehkä ihan ok. Ärsyttää…musta vaan tuntuu et kaikki muut on täydellisiä ja sit on minä. Ja sit kans kaikki ne upeimmat ja täydellisimmät tyypit inhoo itteensä. En vaan tajuuu…
Ja siis soriii vaihoin vahingos nimimerkkii eli siis mä oon koht 14😀 huomasin siis just et tää oliki se keskustelu jossa mulla oli eri nimimerkki.
Mulla on silleen että syön kotona sillon kun huvittaa ja koulussa aina. Sen takia teen noin että syöminen ei tunnu niin ahdistavalta. Joskus nään itseni täydellisenä ja joskus lihapullana. Muistakaa kaikki on täydellisiä<3
Moi ”Koht 14 😀”!
Ymmärrän et tästä ei välttämättä oo apuu, mut painon kohoaminen tarkottaa tossa iässä, että sä kasvat. Se, et olit ennen ”laiha kaveri” ei tarkota, et sä oisit nyt lihonut tai jotenki väärän kokonen. Sun ikään kuuluu et kehon ulkonäkö muuttuu.
Some on täynnä kehopositiivista sisältöö ja mä suosittelen, että sä harjottelisit tietosesti ajattelemaan sun kehosta hyviin juttuja, vaikka se tuntuis vaikeeta tai feikiltä. Fake it till you make it… Jollekin luotettavalle aikuselle, vaikka terkkarille, puhuminen vois rauhottaa mieltä.
Vaikka tuntuis, että aterioiden väliin jättäminen ois hyvä idea, se ei oo. Terve ruokarytmi ja riittävä ruoka on aina laihuutta tärkeempää. Jos syö, on myös energiaa ja voimii siihen urheiluun.
Muista, et sä TODELLAKIN ANSAITSET saada paremman itsetunnon!!! <3
Mulla on vähän ollu sama ongelma… Miun kaverit oli aluks kai saman painosii tai jtn.. sit huomasin et oon aika paljon painavenpi ku ne… Mut en saanu vaa omaan kallooni sitä, että:
A. Olin paljon vahvempi ku ne
B. Kasvoin joka vuos iha mielettömän paljon
ja C. ne oli nirsoja ja huonosti syöviä
Yritin laihuttaa, jättämällä ruokaa vähemmäksi, ja huomasin, että en jaksa ollenkaaa olla ja et miun maha murisee kunnolla ja KOVAA.
Sit tuli se päivä ku juteltiin painosta kamujen kaa ja jne… ku aikasemmin miun kaverit paino paljon vähemmän, mut ne kertoki et ne paino jopa enemmän ku mä. Joten nyt oon kaveriporukan toisiksvähiten painavin.
Nykyäänm on ilonen, että en hirveesti välitä enää painosta, koska oon iha mielettömän pitkä (aijon ehkä malliksi). Mutta myös ei kannata painoa katsoa vaa’an avulla, vaan ulkoisesti. Koulussa vaa mitataan paino sen takii, että ei kai oo syömishäiriöitä.
Mut siis murrosiän myötä kiertyy lisää massaa, esim lantion kohalle, ja sitte voi tulla se ”hourglass figure”, et on siitäki hyötyy. Se ON normaalia ja useimmilla nuorilla o hirveän vaikeata aikaa tuolloin.
Mut muista…. Kaikki o ihanii just sellasena ku o <3 Ei kannata laihuttaaa, jos oot iha keskiverto ja varsinki ku oot kasvamas! JA vinkki vielä, pojat tai muut jos ei tykkää susta romanttisesti, ni ne o ääliöitä ja kattoo vaa ulkopuolelt (ick), tai voit olla vähän ilkeä niille…
Love u guys <33