Minä ja kaverini nauretaan yleensä ja muut luokkalaiset eivät pidä siitä. Naurua ei pystytä hillitsemään ja opettajat ovat maininneet jo tästä. Miten naurua voisi hillitä, mitä me tehdään ettei kaikki luulisi meitä ihan sekopäiksi?
Tiedän tunteen!
Jos nauraminen haittaa tunnin kulkua ja teidän sekä muiden opiskelua, sopikaa että yritätte keskittyä tuntiin ja vaihdelkaa vaikka paikkoja jos se oikeasti on tosi häiritsevää.
Naurussa ja nauramisessa ei ole mitään pahaa, mutta voi olla inhottavaa muillekin kun yrittää keskittyä ja sitten jostain kuuluu kikatusta. Pystytte hillitsemään naurua jos haluatte ja jotain harjotuksia varmasti on, esim. kun pystytte olemaan yhden lukutunnin nauramatta niin siitä seuraa joku pieni bonus ja yritätte vaikka suunnata ajatukset muualle jos alkaa naurattamaan.
Tsemppiä :–)
Mä oon niitä joita nauru häiritsee, jos se oikeesti on taukoomatonta ja kovaäänistä. Siis on oikeasti ihan hyvä, että jos teillä nauru menee yli, niin hillitsette sitä.
Naurussa ei oo tosiaan mitään vikaa, ja se on hyvä juttu. Kuitenkin jos se on sellasta että muut ei voi keskittyä, opettajan ääni peittyy ja räkätätte nii ettei henki kulje, nii alkaa oleen jo liikaa.
Entä jos te vaan vaihtaisitte paikkoja? Miettikää myös miltä muista tuntuu. Voisitte sopia että naurut nauretaan sitten välitunneilla, ja että tunneille tullaan oppimaan, ei hirnumaan. Tulevaisuutta miettien toi on teillekkin aika vahingollista, meinaan monet asioista menee ohi, kun nauratte jollekkin muulle asialle.
Ja kuten varmaan tiedät liika nauru saattaa vaikuttaa myös huonosti siihen miten muut näkee sut. Sun mainitsema ”sekopää” on yks niistä ajatuksista mitä muilla voi herätä. Toisinaan pitää vaan ymmärtää millon saa nauraa ja millon ei. Kun on tilanne ettei nauru kertakaikkiaan sovi, pitää oppia hillitseen itseään. Kuitenkin pitää muistaa silti ettei naurua lopeteta kokonaan! :)
