Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
Moi kaikki, mä oon 6lk tyttö ja tuntuu että mä pelkään liikaa ja kaikkea. Mä pelkään sairautta ja kuolemaa, ötököitä, pimeää ja ukkosta, tulta ja syvää vettä (hukkumista). Onko tää normaalia? Mitä mä voin tehdä?
Harmi kuulla.
Mä ite pelkään kuolemisyä, syöpää (ei voi parantua), ahtaita- ja korkeita paikkoja yms.
Mut kuoleman pelko on pahin ja ite oon ainaki yrittäny puhuu siitä ja jutellut täällä kirjeen vaihdossa siitä.
Se on helpottanut.
Käytän myös ahdistykseen sellaista rentoutus harjoitusta. (niitä löytyy netistä paljon)
Ne on vaan ajatuksia kuitenkin.
Tsemppiä!!! <333
Itse pelkään itseni, tai läheisen sairastumista. Pelkään kans läheisen kuolemaa. Ja mua ahistaa ahtaat paikat, ja jos on kova ukkonen, ja välillä myös vesi koska meinasin hukkua pienenä.
Varmaan aika monella on tollasia pelkoja, musta tuntuu että ne on aika yleisiä. Mutta joo kannattaa puhua jollekkin koska se yleensä auttaa. Itse mulla oli jossain vaiheessa tosi kova pelko als-taudista kun satuin näkee siitä jutun lehdessä ja se kuulosti tosi pahalta sairaudelta. Yhessä vaiheessa mulla oli tosta asiasta koko ajan ahdistus päällä ja en pystynyt nukkumaan tai ajattelemaan mitään muuta. Kun pelkäsin että tuleekohan vanhemmilleni tai minulle se. Sitten kerroin äitilleni ja hän lohdutti mua, ja olo oli heti helpompi ko ei ihan yksin tarvinnu miettii tota asiaa. Ja tajusin myös että en voi miettiä koko ajan tulevaa etukäteen, nyt kun kaikki on vielä hyvin.
Joo tästä tuli taas aika pitkä viesti mutta halusin vaan kertoa että et todellakaan oo yksin näitten asioiden kanssa. Tsemppiä❤️
Hei nimimerkki minä vaan. Itse oon myös suunnilleen sun iässä pelännyt sairautta ja kuolemaa, eli ymmärrän sun pelkoa. Ajan myötä olen oppinut olemaan pelkäämättä pienistä asioista. Siihen voi auttaa se, että toisilta saa varmistuksen, onko jokin oire paha vai ei. Jos tietää, että jokin oire on vain pieni ja siitä ei ole haittaa, kannattaa yrittää olla miettimättä sitä, sillä huolestuminen vain pahentaa oloa. Jos sulla on jokin läheinen, joka on sairaanhoitaja/lähihoitaja, voisit kysyä häneltä, jos sinulle ilmenee oireita, joista olet huolestunut.
Nuo pelot, joita mainitsit ovat aika yleisiä pelkoja. Tähän myös sanoisin että asiasta keskusteleminen voisi auttaa. Kuten nimimerkki rainbow sanoi, rentoutusharjoituksista voi olla hyötyä. Ei kannata stressata liikaa. Noista peloista on aika vaikeata päästä pois, mutta myös mietin sitä tarvitseeko niistä ees päästä pois, ellei pelko ole sellainen joka oikeasti estää sinua jollain tavoin. Jos esim pimeyden pelko sinua estää, voit käydä kaverin kanssa ulkona kun on pimeetä. Pienillä keinoilla ja ajan myötä luulisin, että pelkoa voi saada haltuun.
Hei nimimerkki rainbow. Nuo ovat aika yleisiä pelkoja ja tohon kuolemanpelkoon sanoisin saman kun mitä kirjoitin jo tähän. Hyvä, että oot jutellut kirjeenvaihdossa ja siitä on ollut sulle hyötyä! Totta, ne ovat vain ajatuksia ja voit vaikuttaa siihen, kuinka paljon ajatus sua hallitsee kääntämällä ajattelutapaa.
Voimia molemille! :)