eli siis olen 14.v poika enkä uskalla seurustella ongelmanani on katsokaas oma äitini hän on vähän mieleltään sairas pelkään että jos aloitan seurustelemisen niin että se päättyy sitten siihen että se tyttö saa sitten tietää äidistäni olen myös erityisluokalla jonka takia kaikki pitävät minua jotenkin tyhmempänä ja vähempiarvoisena ja olen vähän ujo tuntemattomien keskuudessa :3
enkä pidä itseäni mitenkään hyvän näköisenä voisin sanoa tuhat pahaa asiaa minusta mutta vain muutama hyvää olen ihan mieli maassa laiska kirjoittaja enkä kehtaa puhua asiasta kenellekkään vaikka kuinka haluaisin :(
Heissan!
Minut-joka saa hyviä arvosanoja ja on valittu hymy-tytöksi, pistettiin erityisluokalle. Meidän luokalla on oma avustaja, tunneilla edetään hi-taas-ti ja sel-väs-ti ja luokalla on monia jotka kaipailee apua, joka asiassa. En usko että oleminen ”erityisluokalla” vaikuttaa muihin tai sitten vaikuttaa en tiedä, mutta siihen auttaa se että et ITSE ajattele sillälailla, että olisit huonompi koska olet erityisluokalla, tai että olet vähempiarvoisempi. Katso itseäsi peiliin ja mieti mitä kaikkea HYVÄÄ sinussa on? Ehkä vitivalkoiset hampaat? Nätit silmät? Vai jotain muuta? Seuraavan kerran kun sitten joku katsoo sinuun päin, ajattele että hän katsoo näitä asioita. Ehkä hymyilet hänelle?
Ja mitä tyttöihin tulee (olen siis itse tyttö) Kaikki tytöt voivat näyttää ilkeiltä tai kovanaamoilta, mutta mitä jos katsotkin seuraavan kerran sitä kiltin näköistä, ehkä vähän ujompaa tyttöä?
toivon todella että tästä oli edes jotain apua !
<3: The on that wanna help
Kaverini seurustelee yhden pojan kanssa, joka on erityisluokalla, ja mun mielestä poika on mukava, jos vaan ei haukkuis niin helposti.. :DD Uskon, että oot tosi mukava ihminen.(;
