Luulen, että mulla on sosiaalinen ahdistus

Hei! Olen tosiaankin aiemminkin tänne kirjoitellut (eri nimimerkillä tosin), ja halusin vain jakaa huoleni..

Olen siis tosiaan vähän mietiskellyt tässä lähiaikoina, jos minulla olisi sosiaalinen ahdistus.

Kun musta tuntuu siltä, että jokaikistä mun liikettä kritisoidaan, ja mua ahdistaa olla välillä ihmisten kanssa.. Lisäksi tuntuu et voisin alkaa itkemään ihan minä hetkenä hyvänsä, ja stressaannun TODELLA helposti.

Mun elämä on vähän päälaellaan nyt muutenkin, kun mun vanhemmat eros, ja mulla on muutenkin aika ’mukavia’ traumoja tässä takataskussa vielä jäljellä menneiltä vuosilta.

Tosiaan. Jatketaan itse asiaan.

Itsestäni tuntuu etten oikein osaa selittää kenellekkään että MIKSI musta tuntuu että mulla on sosiaalinen ahdistus. Mua alkaa vaan pelottaa ihan suunnattomasti, ja musta tuntuu että ihmiset luulee et haen vaan huomiota.

Yritän olla mahdollisimman rauhassa, mutta koulukin on jo yhtä h*lvettiä.

Mua ahdistaa koko ajan ja tuntuu et oon ihan itkemisen kynnyksellä. Mua ahdistaa kun ihmiset katsoo mua, ja stressaan mun ulkonäöstä, painosta, käyttäytymisestä ja kaikesta mikä ikinä mussa vois olla vikana..

Mietin usein myös sanojani/ tekemiäni asioita, ja olen todella herkkä kritisoimaan itseäni.

Musta vaan tuntuu välillä, että ihmiset katsoo mua silleen:
”Hyi v*ttu”
Ja haluisin vaan kadota syvälle maan alle.

Mua ahdistaa ihan v*tusti, enkä osaa ees sanoa miks. Musta tuntuu että oon ihmisten silmissä vaan ärsyttävä, masentunu p*ska. Mua ahdistaa niin kauheesti, että tuntuu että en oikeesti kestä enää-
Ykstoista vuotiaana oli samoja oireita, ja kävinkin juttelemassa kuraattorilla, mutta ei kyllä hänen apunsa auttanut sen enempää.

Ne sanoo et ne ymmärtää, mutta ne ei oikeesti ymmärrä.
Ne ei vaan voi ymmärtää sitä ahdistusta, joka mun ympärille on kietoutunu. Mua oksettaa itteni katsominen peilistä, ja musta tuntuu että ihmiset katsoo mua kuin jotain v*tun kummajaista.
En vaan pidä itsestäni, ja kaikki mun luottamus itseeni on hävinny jonnekin kauas h*lvettiin.

Mua ahdistaa olla ihmisten seurassa, ja mulla on KOKO AJAN epämukava, stressaantunu ja surullinen olo. Tuun kohta hulluksi, kun en ees osaa sanoa onko mulla jokin päässä vikana, vai mitä v*ttua tapahtuu!

Tarvitsen vaan apua, ja olisin enemmän kuin kiitollinen, jos joku tähän mun romaaniin jotankin vastaisi.
Kiitos.