Mä en kestä tätä

Kukaan ei näe minua tuntuu siltä, että kukaan ei ymmärtäisi minua ja olisin näkymätön. Kerttu yrittää piristää minua aina, mutta ei se auta. Tunnilla minua surettaa monet asiat ja enkä sille voi mitään varmaan siksi, koska vanhempani erosivat noin 2-vuotta sitten. En ole vieläkään päässyt isäni ja äitini erosta olen ajatellut, että voisi karata koulusta. Olen puhunut asiasta terveydenhoitajan kanssa, eikä sekään oikeastaan auta.. >>Haluaisin apua goSusta, mutta ei voi tietää auttaako he minua..<< ajattelin koulussa. KUUNNELKAA VAIKERRAN KOULUSSA AINA KUN MURRUN: Äää!!! vihaan mun elämää!! äää!!! ihan oikeasti!! ää en kestä enää!! murrun!! eii!!! masennus ja kaikki, eiiii! En kestä enää oon niin agressiivinen itellleni!! ÄÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Enkä haluaisi mennä minnekkään vi tun lääkäriinkään... En tiiä miten vanhemmat ottaisi sen, kaikki sanois mua HULLUKSI! Mutta en tiedä, pitäisikö minun siis tehdä mitään asian kanssa... [osa viestistä poistettu] En haluaisi käydä missään koulukuraattorillakaan.. Terkkarin kanssa olen puhunut, että olen agressiivinen itselleni ja suutun, itken, hermostun helposti... Tuntuisi siltä, että kukaan ei edes välittäisi minusta.. Mutta terkkari sano: '' Se on vain murrosikää.. '' eikä se TODELLAKAAN ole!! En kestä kun kukaan ei usko minua IRLIS, että tarvitsen OIKEASTI apua ja meidän opeki kun kommentoin pikkuasiasta: '' Heli (nimi muutettu) elä kommentoi asioista AINA! '' siis olen vain oma itteni ja siis meidän maikka ei tajua sitä! Olen ajatellut jo AIKA PAHASTI KARATA KOULUSTA!! MÄ SEKOAN!!! [osa viestistä poistettu]