Moi. oon 15v poika, ihan normaali poika on kyseessä, koulu menee tyydyttävästi on joitakin kavereita. Mun tarina on sellanen. alotin ekaa kertaa viiltelemään ku olin 8.luokalla eli noin vuosi sitte[osa tekstistä poistettu] noh onneks mä lopetin sen sinä iltana ku alotin mutta tää mun kaveri kylläkin jatkoi omaansa kuukausia. lopulta hän kävi hakemassa apua koulukuraattorilta ja hän pystyi lopettamaan sen. [osa tekstistä poistettu] mä haluan oikeasti lopettaa mutta en uskalla puhua kenellekkään asiasta. tässä tarvitsen teidän muiden kokemuksia samasta aiheesta, miten ootte selvinny itsetuhoisuudesta ja miten olitte kertoneet vanhemmille,koulukuraattorille,kouluterveydenhoitajalle tai kenelle tahansa joka on auttanut sinua. tarvitsen kipeästi neuvoja..
Hei,
hyvä, että haluat eroon itsesi satuttamisesta ja olet kertaalleen siinä jo onnistunut! Asia on vakava ja toivon todella, että uskaltautuisit kertomaan jollekin luotettavalle aikuiselle asiasta.
Olisiko sinun mahdollista pyytää tukea vaikka tältä kaveriltasi, joka pääsi tavasta eroon? Voisiko hän tulla tueksesi esim. terveydenhoitajan tai kuraattorin juttusille?
Jos puhuminen tuntuu vaikealta, niin yksi tapa on kirjoittaa kirje ja jättää se aikuiselle luettavaksi ensin. Nuortennetin Mistä apua -osiosta löytyy myös Huoli puheeksi -lomake, jota voit hyödyntää.
Toivon, että saat täällä toivomiasi neuvoja vertaisilta, mutta halusin kuitenkin aikuisena kannustaa sinua kertomaan asiasta rohkeasti ja ottamaan apua vastaan!
Mäkin haluisin lopettaa kaikki tollaset tyhmät jutut. Oon hakenu apuu, mut mitään ei oo tapahtunu.(toivottavasti sua autetaan) Tätä on ollu jo 2vuotta:'( kaikkee hyvää sulle ja oikeesti tsemppiä kaikille!
