Tätä on jatkanut pitkään.. minua haukutaan ja selvästi jätetään ulkopuolelle kaveri porukasta.
En tunne nykyään enään iloa tai jota nauttisin. Minulla on todella paha olo ja itken usein . Ns.kaveri haukkui minua piilovittuilijaksi ja että suutun joka asiasta, vaikka en suutu. Yritän olla aina iloinen ja hymyileväinen ja olla sovussa, mutta sisältäni itken. Koen usein tyhjiä tunteita, en ole surullinen enkä iloinen, en tiedä mikä olotila minulla on kun tuo tunne iskee. minusta tuntuu joka päivä että miks minun pitää elää, olen turha ihminen ja kaikkea muuta millä minua on haukuttu.. syytän itseäni aina
Minulla ei ole koulussa ketään oikeaa ystävää kelle kertoisin asioita…
Kiusaamistapahtumia on paljon, en ole kertonut yhdestäkään. Tarvitsin apua mutta en tiedä kelle voisin puhua
Hei,
voi kunpa voisit antaa sinulle halauksen! Sinä todellakin ansaitset ihmisen, kenelle purkaa pahaa oloasi ja joka tukee sinua. Kaverisi (ja kiusaajasi) toimivat tosi väärin eivätkä varmaan voi kuvitella, miten paha olo sinulla on.
Kenelle sitten voisit puhua: miltä sinusta tuntuisi kertoa kotona vanhemmillesi/vanhemmalle, millaiset kaverikuviot koulussa ovat? Minusta osaat kuvata hienosti sisintäsi – tyhjiä tunteita, ei iloa eikä surua. Jos kotona puhuminen tuntuu vaikealta ajatukselta, niin onko koulussasi terveydenhoitajaa tai kuraattoria tai jotain kivaa opea, jolle voisit uskoutua?
Joskus puhuminen itselle vaikeista asioista on hankalaa ja silloin voi käyttää kirjoittamista välineenä tuoda asiansa esille. Meillä on Nuortennetin Mistä apua -osiossa täytettävä ja tulostettava (ensin tallennus omalle koneelle) Huoli puheeksi -lomake, jossa on valmiiksi teemoja, jotka saattavat painaa mieltä. Lomakkeeseen voi laittaa itseä vaivaavien asioiden kohdalle raksin ruutuun ja ojentaa lapun/jättää sen näytille aikuiselle.
Toivon sinulle rohkeutta kertomiseen! Sinä et ole turha ihminen etkä mitään niitä ilkeitä asioita, joita kiusaajat ovat sinulle ladelleet. Se on heidän heikkouttaan, ei sinun.
Muista MLL:n auttavat palvelut – puhelin, nettikirjepalvelu ja chat, joissa kaikissa voit jutella nimettömänä ja luottamuksella aikuisen kanssa. Voit vaikka ensin soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111(maksuton, numerosi ei näy eikä laskuusi tule merkintää puhelusta) ja harjoitella siellä asioista puhumista aikuiselle.
Mulla oli täysin sama tilanne. Kaverit haukkuivat ja jos asiasta huomautin, se kuitattiin sanomalla ”Se oli vaan läppää”. Mietin vaihtoehtoja pitkään. Lopulta tänään marssin ensin terveydenhoitajan puheille, joka ohjasi minut rehtorin puheille. Asia hoidettiin rehtorin kanssa hyvässä ymmärryksessä, ja rehtori lupasi puhuttaa kyseisiä henkilöitä. Rohkaisen siis puhumaan. Tiedän, että se tuntuu ensin vaikealta. Mutta kun suunsa saa avattua, olo helpottaa. Tsemppiä! :)
Hei ja kiitos:)
On minulla äiti jolle kerron kaikki kiusaamiset mm.
Minua on jätetty tällä viikolla ulkopuoliseksi.
Ja katsottu vihaisesti vaikka en ole tehnyt mitään JOKA PÄIVÄ.
Tuntuu että olisi parempi jos kuolisin…
T. Aloittaja
P.s. anteeksi että tämä juttu tuli väärään keskusteluaiheeseen, en aluksi ymmärtänyt että täällä oli muitakin aihekeskusteluja.
Kiva, että on ihminen, joka ymmärtää sen tuskan.
Taidan mennä kohta jonkun juttusille ja kiitos paljon:)
Hyviä jatkoja sinullekkin!:)