Moi! Eli oon 15.v tyttö. Ja mun kaveri porukkaan kuului mää, mun paras ystävä ja sit kans yks hyvä ystävä. Eli siis en luota ihmisiin helpol (ajattelen aina et keneenkään ei voi luottaa koska joskus tulee riita ja sit se paljastaa kaiken mitä oot kertonu yms) mutta luotin mun parhaaseen ystävään ja oltiin kavereita 4.vuotta ja sit jotenkin kaikki muuttu. Huomasin aina välillä kun se jätti viesteihin vastaamatta ja ei oikein kuunnellu ikinä mitä puhuin sille (ja muutakin) mutta en välittäny koska sehän oli mun paras kaveri eihän se sitä tahallaan tekis? Ja sitten se halus alkaa yhen mun luokkalaisen kaveriks koska se oli suosittu ja se halus itsekkin suosituks ja oleen poikien kanssa tekemisissä sen mun luokkalaisen kautta. Se jätti mut ulkopuolelle et sais olla sen suositun tytön kaa. Se mun kaveri oli siis samanlainen kun määkin eli kuitenkin tosi epäsosiaalinen ja ujo ja sellane. Sitten kai kun tässä ikää tuli ja ajatukset alko pyörii nii kaikki sen ignooraamiset ja valehtelu alko sattuun ihan hirveesti. Sitten tein sen virheen että en ikinä puhunu sille et kuinka mua sattu kaikki mitä se teki. Se vaan oli jotenkin eri ihminen kun ennen… Sitten pistin välit poikki koska en vaa pystyny enää ja en sillonkaan kertonu miltä musta tuntu. Sit koulussa se mun toinen kaveri joka oli kans mulle tärkee niin ei puhunu mulle enää mitään vaan oli sen mun parhaan kaverinkaa vaa koko aja. Ja niinkun mulla yleensä aina tapahtu kun meillä oli riitaa eli rupesin näkee siitä tosi paljon unia et kaikki oli hyvin. Ja näin sitä aina koulussa ja se oli mulle silti tosi tärkee yhä mut en vaan kestäny niitä itku puuskia jotka tuli yöllä kun mietin sitä kuinka se oli muuttunu.. ja olin kuullu et se oli haukkunu mua tosi paljon mun seläntakana sen riidan jälkeen koulus.. halusin puhuu sille ja kertoo kaiken mutta en vaa enää pystyis puhuu sille ilman huutamista tai itkemistä eikä asiat ikinä enää pystyis olee nii kun enne.Ja nyt vaan mietin et kun nään sitä jokapäivä koulus nii miten niin tärkeen ihmisen vaa pystyis unohtaa? Ja ne oli mun ainoot kaverit nyt vaan oon ihmisten kanssa joista en ees pidä. Pitäsikö mun vaa selvii tästä ysiluokan loppuvuodesta? Vai mitä tehdä? oon ihan sekasin itekki ja anteeks et tää on niin sekava ja tähä liittyy paljon muutakin mutta se menee ydinfysiikaks…
Moi!
Oon 15 v. tyttö. Mä tiedän miltä toi tuntuu, koska mulla on tapahtunut ihan samalla tavalla. Muista että se ei oo sun syy, että ne käyttäytyy noin. Ne on vaan niin tyhmiä ite, että tulee katumaan sitä vielä joskus.
Mäkään en luota enää kehenkään, koska kaikki ihmiset, joihin oon yrittänyt luottaa, niin on aina kääntänyt selkänsä. Nyt oon ihan yksin. Kukaan ei ymmärrä mua. Sitten, kun oon yrittänyt kertoa esim. opettajalle, että oon yksinäinen, niin ne ei oo uskonut mua ja pakottaa mut koko ajan jonnekkin psykologille ja se vaan pahentaa mun mieltä, koska en mä oo päävammanen. Mä vaan tarvisin ystävän, johon voin luottaa.
Tällä hetkellä mun suurin toive on, että saisin ystävän. Ja muista sä oot tosi arvokas ihminen, vaikka kuka sanois mitä!
Mooi, täällä teidän kanssa samanikäinen tyttö! Kävin ton saman sonnan läpi viitos- ja kuutosluokilla, kun mun parhaat kaberit alko kiusaan mua. Jäin yksin, eikä mulla ollu 1.5 vuoteen koulussa melkein ketään kenen kaa olla. No juu tää on aika long story…. Mutta ei mullakaan oo ollu helppo ysin alku, riideltiin mun toisen bestiksen kaa ihan saoraasti koko viimevuosi ja tää alkusyksy, mikä johti siihen että laitoin sen kaa välit poikki, kun kuulin mun hyväktä ystävältä että puoli kaupunkia tiesi kaikki asoat mitä olin kertonut sille luottamuksellisesti… no joo, se oli mulle vihainen sit yli kolme viikkoa, mikä lopulta johti siihen, että se pyysi anteeksi ja sovittiin asiat. Mutta vaikka ollaan nyt sujut niin en yhäkään, enkä varmaan enään koskaan, voi olla sen kanssa niinkuin ennen oltiin. Halusin vaan sanoa, että ihmissuhteet ja kaveripiirit muuttuu. Vaikka tää onkin kauhee klisee, niin kun yksi ovi sulkeutuu niin seuraavaa aukee! Tsemppii sulle ja hyvää jatkoo!??
Mul oli kaveri joka oli mun kaveri 10 vuotta… Se kertoi yhdessä vaiheessa että sen yks kaveri alkoi nimitellä mua. Mä kirjotin sille ihmiselle että miks se nimittelee mua? Ja sit se tuli mun viholliseksi se mun kaverin kaveri. Mä myös nimittelin sitä ihmistä ja sit se loppu pariks kuukaudeks… sit se taas alkoi mun kaveri riiteli sen kaa ja sit ne veti välit. Se ihminen uhkas mua ja mun kaveria. Sit mä näin että mun kaveri on taas väleis sen mun vihollisen kaa. Mun kaveri oli vaa sen kaa eikä ikinä ollu mun kaa sit mä sain viestejä mun kaverin puhelimelta ja ne viestit tuli mun viholliselta mut mun kaverin puhelimelta, niissä viesteissä se ei nimitelly vaa sano jotain outoo. Ennen kuin mun kaveri oli taas sen kaa väleis nii kerroin sille että olin ihastunu siihen mun vihollisen poikaystävään… Ja mun ei pitäny luottaa mun kaveriin kun se kerto mun viholliselle sen. Mä kerroin vanhemmille ja ne soitti mun kaverin isälle ja sit äidille ja myös ne soitti mun vihholisten vanhemmille. Ne mun kaverin vanhemmat sano että mun kaveri ei saa enää tavata mun vihollista. Ja sit menin kouluun kertomaan että mun vihollinen nimitteli mua vuoden ajan. Ne opettajat puhu mun kaa ja mun vihollisen kaa. Sit se loppu. Mä sain tietää kuukauden päästä että mun kaveri on taas väleis sen mun vihollisen kaa. Enkä enää haluu olla sen kaveri😭