Siirry sisältöön
Despair_

Eli siis, tää mun aihe koskee seksuaalisia suuntautumisia.
Oon nyt 15-vuotias, tyttöpuolinen ja meen ysiluokalle. Oon aina eläny siinä oletuksessa, että olisin kiinnostunut vastakkaisesta sukupuolesta eli jätkistä. Mutta sehän siinä onkin, en oo ollut koskaan ihastunut kunnolla kuin tasan yhteen jätkään, ja sekin sössi kaiken mitä meidän välillä oli.
Tiettyjen kavereiden kanssa yleensä heitettiinkin juuri ”voi jumalauta on muute hyvännäkönen!” läppää joistain ohi menevistä jätkistä, mutta kun oon jälkeenpäin ruvennut miettimään, en oo varma oonko koskaan ollut tosissani.. Voin sanoa, että maailmasta löytyy PALJON sulosia jätkiä, ja varsinkin kaikenmaailman emopojat sulattaa ulkonäöllä mut.
Puolisen vuotta sitte tutustuin paremmin yhteen tyttöön, ja meistä tuli tosi hyviä kavereita. Joku siinä on erilaisempaa kuin muissa, sillä aina tän kaverin lähellä mun tekee mieli mennä lähemmäs ja kun katon silmiin, niin sulan ihan totaalisesti. Mietin tarkemmin, että mitä helvettiä mun päässä liikkuu, kunnes mun oli pakko hyväksyä se tosiasia, että oon ihastunut. Mä vaan itkin ja itkin ja ahdistuin hitosti, mutta opin elämään sen asian kanssa sillä tavalla, että päätin olla miettimättä sitä. Vaan ei siitä mitään tullut, koska tää tyttö on kuitenkin mun tosi hyvä kaveri ja näin sitä niin usein.
No tää kaveri on kuitenki tosi rento, ja tuskin 100% hetero itsekkään, joten päätin ihan tosissani kertoa sille mun tunteista. Ja se otti ne ihan hyvin, vaikkakin sanoi että onhan asiassa nyt sulateltavaa :’3 Enhän mä silti kuitenkaan kaikkea kertonut.
Sitä on jotenkin erilaista halata, tunnen heti jotain meidän välillä ja en haluis päästää irti. Nappaan sen tosi usein porukassakin syliin ja pidän kädestä kiinni. Oon kyllä kysynyt, että eikai se ahdista tai mitään, mutta ei se sitä haittaa, joskus se ottaa itekin kädestä kiinni (: Myös koneella juttelu on jollain ihanalla tavalla erilaista, ja sulan ihan totaalisesti jos se sanoo mulle jotain söpöä jne. Ja itken, jos sieltä tulee jotain herkkää tai tärkeetä/surullista jne. Myös puhelimessa puhuessa saatan alkaa itkemään vaan siitä, että kuulen sen äänen.

Mietin vaan, että uskallanko kertoa tästä mun parhaalle kaverille. Meillä on tosi hyvä kaverisuhde, ja tää mun paras kaverikin on bi, ellei jopa lesbo. Ehkä se ymmärtäisi, mutta… näytän tältä, käyttäydyn näin ja ngubriffdgergrhadi en ois uskonu että tää voi olla näin vaikeaa, hankalaa, inhottaavaa ja ahdistavaa. En silti vieläkään ”halua” nimittää itseäni bi:ksi, vaikka asia taitaa olla vakavasti menossa siihen suuntaan.

Ja tää mun ihastus ei siis ole ensimmäinen tyttö, johon ihastuin, vaan ensimmäinen tyttö, johon oon rakastunut korvia myöten.

Mie

Kannattaa tunnustella ilmaa sen bestikse kohdalla. Kysyt siltä ekana, vaikka ihan vitsillä, että mitäs mieltä se ois, jos mä ilmottasinkin olevani bi/lesbo. Jos se suhtautuu asiaan hyvin niin sitten sanot ihan tosissasi olevasi bi/lesbo. Ja annat sitten bestikses sulatella sitä asiaa. Mun ystävistäkin yks kerto olevansa bi ja vaikka mä hyväksynkin ’erilaiset’ ihmiset niin silti mun piti sulatella hetki sitä tietoa.

jaa

No kyl mie uskon et jos kerrot sille sun parhaalle kaverille tai sille ni kyl se ymmärtää jne ja sitku oot kertonu ni helpottaa, ei ahista enää jne (:

Vastaa aiheeseen: Mikä mua vaivaa? .__.

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top