Hei
Viime aikoina olen herännyt miettimään, että mikä on väkivaltaa ja missä menee se raja jonka yli kukaan ei saa astua. Olen aina ajatellut, että oikeaa väkivaltaa on vain lyöminen. Ettei väkivallalla ole lievempiä muotoja, koska ”eiväthän ne silloin ole väkivaltaa”. Voiko luunapit, satunnaiset läpsimiset tai potkut olla väkivaltaa? Jos tuo on ns fyysistä väkivaltaa ehkä, niin mikä sitten on henkistä? Missä menee raja? Voiko henkiseksi väkivallaksi laskea esim.sen jos vanhempi tai joku muu sanoo niin pahasti, että ajautuu viiltelemään?
Kun olin pieni, näitä asioita tapahtui perheessäni ja osa toteutuu vielä nykyäänkin, mutta en ole koskaan ajatellut, että vanhemmilta on väärin toimia näin. Onko se väärin? Nyt kun ikää ja ymmärrystä on tullut enemmän olen alkanut mietimään asiaa ja sen oikeellisuutta ja sitä miten kaikki vaikuttaa minuun. Millainen käytös on hyväksyttävää ja mikä ei? Mitä tarvitsee sietää ja mitä ei? Toivoisin ylläpidon vastausta ja muidenkin mielipiteitä asiasta.
Mä en tiedä mitään ”laillista” rajaa väkivallalle eli sitä vastausta kannattaa odotella muilta, mutta oma näkemykseni väkivallasta, henkisestä että fyysisestä, on se, että jos jokin teko tai sana aiheuttaa jotain näkyvää tai sisäistä vammaa (esim. mustelma, masennus tai muu ruhje) niin silloin se on jo väkivaltaa joka oikeasti satuttaa ja on paha.
Joskus ihmiset ei tajua mitä ne sanoo, esim. mulle on joskus sanottu että mulla on ns. ”Karkkimaha” ja suutuin siitä aika paljon, mutta totta se oli ja on vähän edelleen. Mutta tämä antamani esimerkki ei ole henkistä väkivaltaa koska se oli totta mutta myös koska sitä ei sanottu siksi että halutaan tehdä paha mieli.
Ruumiillinen kuritushan on nykyään kielletty kokonaan (?) joten jos ope tai vanhempi tulee ja tukistaa tai lyö näpeille viivoittimella niin se on sitten varmaan semmoinen kielletty osio. Myös potkiminen on väkivaltaa että vaikka se olisi kerrankin vain ja se oikeasti tehdään halulla kurittaa/satuttaa niin se on kanssa väkivaltaa.
Kaikki mikä satuttaa, se on kiellettyä ja siitä varmasti voi kertoa vaikka poliisille jos se oikeasti häiritsee jne.
Jos seurauksena on viilteleminen, eli luultavasti on sen verran paha solvaus, sillon se on väkivaltaa.
Tiivistän jos et jaksa lukea : jos sua potkitaan, lyödään tai haukutaan tarkoituksena satuttaminen, se on väkivaltaa. Väkivaltaa ei koskaan tartte sietää eikä hyväksyä ja jos sua vaikka potkitaan tai haukutaan sun kotonasi/koulussa/missä vaan, niin silloin kannattaa kertoa opettajalle , terkalle tai muulle luotettavalle aikuisille.
Muakin on tukistettu kun olin pienempi, mutta en koe sitä pahana koska olin aika mahdoton ja mun vanhemmat ei mielellään sitä tehnyt eikä usein, mutta jos se toistuu ja tarkoituksena on satuttaminen ja vaikka olisi muita keinoja toimia (mitä varmasti on) niin se on väkivaltaa.
Toivottavasti autoin edes jotenkin ja siunausta ja tsemppiä sulle! :)
Hei,
väkivaltaa on hyvin monenlaista, sekä fyysistä että henkistä sellaista. Kummassakin tapauksessa kyse on toisen kohtelemisesta kaltoin ja se on väärin. Kaikenlainen väkivalta on väärin eikä minkäänlaista väkivaltaa tulisi joutua sietämään.
Luunapit, satunnaiset läpsimiset sekä potkut ovat väkivaltaa. Jos niillä on tarkoitus satuttaa toista ihmistä, niin kyse on väkivallasta. Suomessa ei myöskään ole sallittua niin sanottu kuritusväkivalta, eli juuri esimerkiksi lapsen tukistaminen tai luunapit, läpsäykset, koska lapsi olisi käyttäytynyt huonosti tai ei tottele. Lasta ei koskaan tulisi kasvattaa väkivallalla. Jokaisella meillä on myös oikeus koskemattomuuteen eli siihen, että kukaan ihminen ei saa koskettaa meitä tavalla, joka tuntuu meistä ikävältä tai satuttaa meitä. Toki joskus esimerkiksi lapsen ja aikuisenkin rauhoittamiseksi voi olla välttämätöntä esimerkiksi pitää häntä aloillaan tai ottaa esim. lapsi syliin. Mutta tällaisessa tilanteessa syynä on esimerkiksi se, että estetään toista vahingoittamasta itseään tai muita. Eli kiinni pitämistä tai syliin ottamista ei tehdä satuttamisen vuoksi.
Henkistä väkivaltaa ovat puolestaan esimerkiksi toisen jatkuva alentaminen, haukkuminen, systemaattinen kylmä kohtelu ja jatkuva negatiivisen palautteen antaminen siinä tarkoituksessa, että toiselle saadaan inhottava olo itsestään. Tällainen kohtelu ei myöskään ole missään nimessä hyväksyttävää ja on yhtä vahingoittavaa, kuin fyysinen väkivalta. Koulukiusaaminen on myös henkistä väkivaltaa ja siihen tulisi aina suhtautua vakavasti.
Jos joudut kotonasi kestämään tai näkemään väkivaltaa, niin olisi hyvä, jos kertoisit jollekin aikuiselle. Esimerkiksi koulukuraattorille. Kuten itsekin sanoit, pelkäät, miten se vaikuttaa sinuun. Ihmiset, jotka käyttäytyvät väkivaltaisesti ansaitsevat myös saada apua käytöksensä muuttamiseen. Sekin on mahdollista, että väkivaltaisesta käytöksestä pääsee eroon, kun saa muita keinoja purkaa omaa pahaa oloaan, ilmaista tunteitaan ja olla kanssakäymisessä ihmisten kanssa vaikeissakin tilanteissa. Mieti ainakin asiasta puhumista.
Voit soittaa nimettömänä ja ilmaiseksi Lasten ja nuorten puhelimeen, jos haluat pohtia asiaa lisää aikuisen kanssa. Palvelu on täysin luottamuksellinen eikä numerosi näy vastaajalle.
Hyvä, että olet herännyt miettimään näitä asioita! Monesti, jos tietynlaisessa tilanteessa on elänyt pitkään tai jopa koko elämänsä, sitä ei osaa nähdä epänormaalina tai vääränä, vaikka se tuntuukin pahalta. Sitä saattaa juuri vanhempana alkaa pohtia, että hetkonen… onko tällainen käytös ihan oikein?
Paljon tsemppiä ja toivottavasti kotona asiat muuttuvat tältä osin paremmaksi ja kukaan ei joutuisi enää kestämään minkäänlaista väkivaltaa!
No joo, kaikki mitä tossa mainitsit on todellakin sopimatonta väkivaltaa, jopa suomen lakia vastaan. (Ainakin pitäs olla, tää nyt sattuu olemaan Vitun Suomi) Eikä sitä tosiaan tartte sietää, voi antaa samalla mitalla takas ja ilmottaa asiasta eteenpäin.