Olen jo teini mutta käyttäydyn kuin 9-vuotias (siis vain vanhempieni seurassa). Siskoni joka on mua vuoden nuorempi käyttäytyy jo paljon kypsemmin kuin minä. Kyse ei ole siitä etten olisi yhtä kypsä kuin hän, mutta minusta tuntuu että minulla on joku pelko tämän käyttäytymiseni taustalla. Lässytän vanhemmilleni ja yritän olla mahdollisimman viaton. En pidä siitä minkälaisia teinien ajatellaan olevan ja välillä itkenkin koska tiedän että vanhempani rakastavat nuorempia lapsia varmasti paljon enemmän kuin minua. He ovat niin jotenkin lapsenomaisen viattomia kun taas teinien oletetaan vapettavan, kiroilevan, käyttävän päihteitä ja ties mitä ällöttävyyksiä. En ole sellainen ja yritän melkeinpä pakko-oireisesti näyttää sen vanhemmilleni. En koskaan lukittaudu huoneeseen, olen aina esillä jotta vanhempani ymmärtäisivät etten ole tekemässä mitään pahuuksia. Ahdistaa suunnattomasti tämä ja haluaisin kuulla jos joku toinen pystyisi samaistumaan tai tarjoavan vinkkejä.
ei siinä mitään väärää ole. itsekin lässytin porukoille joskus, mutta se sitten loppui itsestään. älä siis huoli tai häpeä.
ei teinien oleteta olevan viinan perään meneviä huligaaneja, eikä kukaan vanhempi myöskään tällaista tahdo. en myöskään usko vanhempiesi rakastavan sinua vähemmän, vaikka oletkin vanhempi. eikä sinun tarvitse heille mitään todistaa, kunhan vain olet oma itsesi 😁
